Putositko kärryiltä tai pääsitkö kärryille? Kuva: Getting around in South Mississippi, July, 1936 (license)

Putositko kärryiltä tai pääsitkö kärryille? Kuva: Getting around in South Mississippi, July, 1936 (license)

Miksi sanotaan päästä pälkähästä ja mikä ihme se pälkähä tai päläs oikeastaan edes on? Miksi kaunaa kannetaan, eikä sitä vaikkapa jaeta? Minne yrittänyttä ei laiteta? Oma äidinkieleni ja sen rikkaus on aina ollut lempiaiheeni. Tarkastellaanpa muutamia sanontoja hieman syvemmin, sillä olen varma, että ne kiinnostavat myös muita – ainakin siitä innosta, millä näitä lähdetään usein pohtimaan, jos joku edes vähänkin avaa aihetta.

Suomen kieli on niin rikasta, ettei edes tarvitse lähteä puhumaan rikasta toisen silmässä – ja minä lopetan sanaleikkini tähän. Usein näitä selvitellessä joutuu turvautumaan useampiin lähteisiin ja silti alkuperästä jää epäselvyyksiä. Ainakin näin maallikolle. Tässäpä silti kerättynä joukko satunnaisia, joita itse olen miettinyt ja kuullut myös usein käytettävän. En takaa yhdenkään selityksen olevan mitään sen kummempaa kuin valistunut arvaus, mutta olen yrittänyt edes perustella arvaukseni.

Päästä pälkähästä, ymmärtää, tietää ja päällimmäisenä vielä piru merrassa

Päästä pälkähästä sanonnan taustalla on siis sana päläs, eli muinaissuksen side. Kirjaimellisesti sanonnassa siis jalka pääsee irti suksen siteestä, mikä useimmiten olisi huono asia, mutta esimerkiksi järveä ylittäessä ja yllättäen avantoon mulskahtaessa pälkähästä pääseminen onkin tarkoittanut pelastumista – tai vähintään parempia mahdollisuuksia sille.

Ymmärtäminen, käsittäminen ja tietäminen ovat ahkerassa nykykäytössä olevia sanoja, joiden kaikkien tausta löytyy konkretiasta. Karhumetsällä karhu ymmärretiin, eli metsästäjät ympäröivät sen. Moni asia käsin kosketeltiin tutuiksi sekä tien tunteminen on ollut tietämistä.

Entä mikä se piru siellä merrassa sitten on? Olen kuullut useammastakin lähteestä, että sillä tarkoitettiin alunperin aika harvinaista jokirapua, joka oli säikäyttänyt kalastajat jouduttuaan mertaan. Savon Sanomissa tämä sanonta on sijoitettu 1900-luvun alkuun ja savolaisisäntien suuhun.

Tuijotatko umpimähkään? Kuva: Vilja Rydman

Kantaisitko kaunaa umpimähkään?

Itselleni umpimähkä on ollut käyttösanastoa jo lapsuudesta, joten ehkä hieman yllätyin, kun minulle selvisi tämän perinnetiedon kadonneen. Toisaalta äitini on suomen kielen osaamisessa ja luovassa käytössä enemmänkin kuin nero.

Muinoin tuli oli tärkeä, eikä sen sytyttäminen ollut kovin näppärää. Tuli saatiin säilymään piilottamalla kekäleet säilöön tuhkan alle, jemmaamalla ne siis umpimähkään. “Nykykäytössä” umpimähkä puolestaan on se puu-uunin alla oleva tuhkaluukku, jonne tuhkat putoavat ja joka on muuten syytä puhdistaa ja tyhjentää edes silloin tällöin.

Kaunan kantaminen ei ole kaunista, eikä ole ollut ennenkään. Kauna on tarkoittanut ennen niitä kuoren palasia, joita huonoissa jauhoissa on voinut olla. Vihamiehelle on kannettu ehkäpä kaunat ja ystäville puhtaat jauhot. Lienee puhtaat jauhot pussissa -sanonta samoja peruja.

Voiko seinähullu olla äimän käkenä?

Käki on jännittävä lintu, joka kukunnallaan ennustaa niin jäljellä olevia elinvuosia tai saapuvia kosijoita. Nenänpieltä kutittaa, niin käkeää vieraita. Kännissä ollaan kuin käet, pistetään kukkuen pitkin kylänraittia. Äimän käki lienee sopivaa jatkoa tälle, suu pyöreänä auki kuin neulan äimä, eli silmä ja toljotetaan vain kuin känninen käki eteenpäin.

Seinähulluun liittynee hieman karumpi tarina. Eräiden epäilysten mukaan mielisairaalassa kaikista vaarallisimmat hullut kahlittiin seinään kiinni, jotteivät olisi vahingoittaneet itseään tai muita. Lönnrot puolestaan taisi seinähullulla viitata niin hulluun ihmiseen, joka suorastaan hakkasi itseään seinää vasten.

Ihan lopuksi haluan vielä korostaa, että ylläolevat tulkinnat ja selitykset ovat lähinnä omia päätelmiäni sanojen tunnetuista alkuperistä. Ainakin olen yrittänyt selventää jotain ja yrittänyttähän ei laiteta – minne niin? Liivin kielessä laitõ tarkoittaa pilkkaamista tai moittimista, ja virossa verbi lait tarkoittaa syyttämistä. Suomen lounaisissa murteissa löytyy laittaa-verbi myös tässä samassa merkityksessä eli yrittänyttä ei laiteta minnekään, vaan yrittänyttä ei syytetä, moitita tai pilkata.

Lukemista eli mars kirjastoon!

  • Häkkinen, Kaisa. Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, Helsinki 2004).
  • Heikura, Pasi. Näissä merkeissä: Suomen kansan latteimmat sanonnat (Otava, Helsinki 2003)
  • Heikura, Pasi. Samoilla linjoilla: Lisää Suomen kansan latteuksia (Otava, Helsinki 2004)
  • Parkkinen, Jukka. Aasinsilta ajan hermolla: 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, Helsinki 2005)
  • Suomen kielen perussanakirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Helsinki 1990)
  • Suomen sanojen alkuperä 1-3 (SKS, Helsinki 1992-2000)
  • Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (SKS, Helsinki 1995)

Ja netissä…