Injustice_Gods_Among_Us_Year_One_The_Complete_Collection

Muistan, kuinka kolme vuotta sitten mainostettiin peliä nimeltään Injustice – Gods Among Us. Mainokset kiinnittivät huomioni, koska pelissä seikkailivat DC:n sarjakuvahahmot – olen ollut Batman-fani pikkutytöstä asti. En ole kuitenkaan intohimoinen pelaaja, joten sivuutin Injusticen, kunnes sain kuulla, että siitä on tehty sarjakuvasarja, joka kertoo pelin tarinaa edeltävistä viidestä vuodesta. En vieläkään vakuuttunut, sillä en tiennyt pelin juonesta mitään, mutta törmättyäni internetissä otteisiin sarjakuvista, mielenkiintoni heräsi. Saatuani tietää, että tänä vuonna sarjan ensimmäisestä vuodesta on tehty yhteisnide, päätin antaa tarinalle mahdollisuuden ja hankin teoksen käsiini.

Teräsmiehen maailma on suistunut raiteiltaan ja tämän takia hän on päättänyt kitkeä rikollisuuden maailmasta lopullisesti – maksoi mitä maksoi. Kryptonin viimeisen pojan pakkomielle jakaa supersankarit kahteen leiriin: häntä puoltaviin ja vastustaviin. Vastarinnan johtohahmona on Batman, joka ei pidä suunnasta, johon Teräsmies on ihmiskuntaa viemässä. Ennen niin hyvistä ystävistä tulee vihollisia, jotka kumpikin taistelevat oikeaksi kokemansa asian puolesta.

Sarjakuva imaisi välittömästi mukaansa, enkä millään malttanut jättää sitä kesken, ellei ollut aivan pakko. Tarina eteni vauhdikkaasti ja koko ajan sai jännittää, mihin suuntaan se kääntyy. Puitteiden mahtipontisuus sekä dramaattiset juonenkäänteet toivat mieleeni oopperan – ajoittain päässäni alkoi jopa soida kirjan eri kohtauksiin sopivaa musiikkia. Lisäksi Batmanin ja Teräsmiehen välinen asetelma muistuttaa kovasti antiikin Kreikan jumal- ja sankaritarustoja.

Injusticen ensimmäinen vuosi on yhtä tunteiden vuoristorataa: sen tapahtumat, hahmot sekä heidän välisensä suhteet herättivät niin vahvoja reaktioita, etten meinannut itsekään pysyä kyydissä mukana. Teos saa pohtimaan henkilöiden motiiveja sekä omia moraalikäsityksiä suhteutettuna tarinan hahmojen mielipiteisiin. On myös mielenkiintoista seurata, miten hahmot kehittyvät: monet sankareista käyvät kamppailua itsensä kanssa vallitsevasta tilanteesta sekä tekemistään valinnoista. Myös lain toisella puolella toimivat hahmot pääsevät ääneen ja heistä paljastuu uusia, kiinnostavia puolia.

Tarinaa on ollut kuvittamassa kaksitoista taiteilijaa. Heidän tuotoksensa sulautuvat hyvin yhteen, vaikka tyylimuutoksia lukujen välillä onkin havaittavissa. Sarjakuvan kuvitus mukailee onnistuneesti pelin visuaalista ilmettä, ainakin niiden vähäisten kuvien perusteella, joita olen pelistä nähnyt. Pidän teoksen kuvituksesta, erityisesti värien monipuolisesta käytöstä sekä hahmojen sanattoman viestinnän hyödyntämisestä.

Injustice – Gods Among Us Year One teki minuun suuren vaikutuksen. Tarina on erittäin kiehtova ja onnistui muuttamaan ennen tylsänä pitämäni Teräsmiehen mielenkiintoiseksi hahmoksi. Kirja päättyi sen verran jännittävään kohtaan, että minun on hankittava sarjan toinenkin vuosi, vaikkei sitä olekaan vielä koottu yksien kansien väliin. Teos saattaa sisältää turhan paljon hahmoja ja tapahtumia aloittelevalle sarjakuvien lukijalle, mutta suosittelen sitä lämpimästi kaikille supersankareiden ystäville sekä ennestään sarjakuvia lukeneile.

Olen kirjoittanut kirjasta alunperin omassa blogissani. Alkuperäisen tekstin löydät täältä.