Nyt kun provosoiva klikkiotsikko on tuonut sinut tähän voimme mennä suoraan asiaan. Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Onkin siis hyvä aika nyt vihdoin pohtia sitä, miksi äänestäminen kannattaa. Media tuntuu antavan ihmeen paljon huomiota ihmisille, jotka kertovat etteivät aio äänestää ollenkaan ja tämä trendi tuntuu saavan huolestuttavan paljon kannatusta. Taustana tähän on ihmisten tyytymättömyys siihen, että yksikään puolue ei ole heidän kanssa samaa mieltä sataprosenttisesti. Onko ihmisillä asiat liian hyvin kun ollaan unohdettu miten paljon äänioikeuden eteen on oikeastaan työskennelty. Tässä postauksessa muistutetaan miksi äänestäminen on tärkeää ja miten äänestämistä tulisi käsitellä. Jos et halua lukea ensin kuvausta siitä, miten politiikkaa Suomessa tehdään niin hyppää heti loppuun, jossa on ohjeet oman edokkaan valitsemista varten. 

Mitä on politiikka

Wikipedia osaa kertoa alkuperäisen poltiikan määritelmän joka kuuluu näin: “Alkuperältään politiikka on käytännön tai teorian vaikuttamista toisiin ihmisiin globaalilla, kansallisella tai yksilöllisellä tasolla.” [1] Eli hyvä poliitikko on sellainen, joka osaa keskustella ja vaikuttaa muihin hyvin perusteilluin argumentein. Hyvä poliitikko on myös valmis keskustelemaan omista mielipiteistään, koska jos jokainen pitäisi kiinni täysin omista vaaliteemoistaan, niin koskaan ei saataisi päätettyä mitään. Politiikka on kompromisseja.

Tarinoiden politiikka

Nykyään tarinat ovat niitä, jotka kiinnostavat ihmisiä. Politiikassa ihmisiin vedotaan paljon tarinoiden kautta, koska ne tuovat politiikkaa lähemmäksi arkea. Kuitenkin yksittäiset koskettavat tarinat ovat myös hyvä keino hämätä suuria massoja. Viime viikolla suurin aihe politiikassa tuntui olleen Rinteen #pekonipastagate, jolla ei ole mitään tekemistä yhtään minkään kanssa. Silti se sai valtavasti huomiota mediassa. Tarinoita kerrotaan jatkuvasti. Ne käsittelevät yksittäisiä tapauksia usein vetoamalla ihmisten tunteisiin. “Ajatelkaa lapsia”-argumentti lienee yksi tunnetuimmista tunteisiin vetoavista argumenteista. Sen varjolla yritetään ajaa jos mitäkin asiaa ja saada tukijoita vetoamalla ihmisten tunteisiin.vote-146962_640

Kaikki politiikka ei kuitenkaan ole yhtä helppoa tarinankerrontaa. Taloudesta ei osata kertoa yhtälailla tarinoita kuin yksittäisten ihmisten avulla. Suuret linjat jäävät usein vähintäänkin etäisiksi ja siksi tuntuu, että politiikka elää jonkinlaisessa omassa kuplassa, johon on vaikea päästä sisään. Tarinat ovat se tapa, jolla kuitenkin pyritään vaikuttamaan isoihinkin asioihin. Yksin hyvä tarina ei riitä vaan vaaditaan myös karismaattinen hahmo tarinan kertojaksi. Sitten kun vielä agenda on hyvä niin asioita voidaan saada tapahtumaan. Esimerkiksi presidentinvaaleissa tarinat olivat vahvasti läsnä jokaisessa kampanjatilaisuudessa. Erinäiset yksittäiset ihmisten tarinat veivät ehdokkaita eteenpäin.

Nyt eduskuntavaaleissa tarinoita ovat kertomassa ihmiset itse. Tämä näkyy yleistyvinä olohuonetentteinä eli tilaisuuksina, joissa kuka vain voi kutsua ehdokkaan kotiinsa keskustelemaan. Näin ehdokkaat kuulevat paljon erilaisia tarinoita, joista osa päätyy varmasti kerrottavaksi eteenpäin.

Tarinat tekevät poltiikasta helposti lähestyttävämpää, mutta ovat eduskuntavaaleissa oikeasti vain hämäystä. Näissä vaaleissa ei äänestetä henkilöä vaan lähinnä puoluetta. Tästä lisää alempana.

Suhteellinen vaalitapa ja miten se toimii

Eduskuntavaaleissa vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d’Hondt’in laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän elivoting-30403_640

  • vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen,
  • vaaliliiton,
  • yhteislistan sekä
  • yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen

vaalipiirissä saama kokonaisäänimäärä. [2]

Eli ensin puolueen saamat äänet lasketaan yhteen. Myös ehdokkaat lajitellaan vaalilistan mukaan, kuinka paljon kukakin on saanut ääniä. Puolueen äänet jaetaan siten, että eniten ääniä saanut saa koko puolueen saaman äänipotin, toiseksi eniten saa puolet, kolmanneksi eniten kolmanneksen, jne. Ehdokkaita ei siis valita äänimäärän mukaan vaan tämän vertailuluvun mukaan. Lisää äänitavasta kannattaa lukea vaalit.fi– sivustolta. Järjestyksessä 200 korkeimman vertailuluvun saanutta otetaan eduskuntaan. Esimerkkiin voi tutustua vaikka täällä.

Miten tämä nyt käytännössä toimii? Oletetaan, että äänestät henkilöä N, joka on tuttu/kaverin suosittelema/vaalikonetulos. Tämä tyyppi ei saa kuitenkaan kovin paljon ääniä ja sijoittuu häntäpäähän kun puolueen ehdokkaat järjestetään sen mukaan kuka on saanut eniten ääninä. Yleensä kärkipäässä ovat puolueen puheenjohtajat ja muut julkisesti paljon politiikkaa tehneet henkilöt. Viime eduskuntavaaleissa eniten ääniä saaneet olivat mm. Timo Soini, Aleksander Stubb, Jyrki Katainen ja Paavo Arhinmäki. Käytännössä äänet menevät ensisijaisesti siis puolueiden puheenjohtajille ja muille merkkihenkilöille. Viime vaalien tuloksiin voi tutustua lisää vaikka täältä.

Miten ehdokkaaksi pääsee?

Kuka tahansa puolueen jäsen ei voi asettua ehdolle noin vain. Jokaisella puolueella on vaalipiireittäin maksimimäärä ehdokkaita, joita puolue saa asettaa. Suurin vaalipiiri on Uusimaa 35 ehdokkaalla per lista. Pienin maksimimäärä on 14 ehdokasta. Koska kaikki halukkaat eivät voi noin vain asettua ehdolle, täytyy puolueen sisällä ensin asettua ehdokkaaksi ja vasta sitten kun vaalipiiri on äänestänyt omista ehdokkaistaan, voi henkilö asettua ehdolle eduskuntaan. Myös puolueiden ulkopuoliset ehdokkaat voivat perustaa omia listoja. Tällöin vaaditaan vähintään 100 äänioikeudellisen henkilön tuki valitsijayhdistystä varten. Jos haluat tietää lisää ehdokasasettelusta niin lue täältä.


 

NYT LUE TÄMÄ!

***Miten valita itselle oikea ehdokas*** [3]

1) “Vaikka puolue on mitä on niin tää tyyppi on ehdottomasti hyvä tyyppi ja äänestän aina ensisijaisesti ehdokasta”. Ei näin. Eli eduskuntavaaleissa äänestät aina ensisijaisesti puoluetta, toissijaisesti ehdokasta.  Ongelmalliseksi tämän tekee oikeastaan kaikki vaalikoneet, jotka tarjoavat ensisijaisesti ehdokasta. Tämä onkin yksi suurimmista huijauksista, joilla hämätään äänestäjää. Aloita valitsemalla puolue. Puolueen valinta ei ole aina ihan yksinkertaista, koska puolueiden vaaliohjelmat pyrkivät miellyttämään hyvinkin suurta yleisöä eli ovat täynnä ympäripyöreää politiikkajargonia. Jos ei tiedä ollenkaan, että mitä puoluetta äänestäisi niin kannattaa miettiä mitä puoluetta ei ainakaan halua äänestää. Jos pystyt löytämään puolueen/puolueita, joille et halua ainakaan ääntäsi antaa niin äänestä mitä vaan muuta puoluetta. Näin olet vaikuttanut ainakin siihen, että kaikkein kauimpana mielipiteistäsi oleva porukka ei hyödy äänestäsi.

2) Hyväksy tosiasia, että mikään puolue ei ole täydellisesti samaa mieltä kanssasi. Jos mietit asiaa niin et luultavasti löydä koko planeetalta kovin montaa henkilöä, jotka olisivat täysin samaa mieltä kaikesta kanssasi saati sitten kokonaista puoluetta. Puolueiden ohjelmat ovat pitkälti kompromisseja myös puolueiden sisällä eli vaikka vaaliohjelmaan olisi päätynyt jokin asia, niin se ei tarkoita, että kaikki henkilöt puolueen sisällä ovat asiasta samaa mieltä. Puolueiden ohjelmat antavat kuitenkin raamit tuleville hallitusneuvotteluille ja tulevalle kaudelle eduskunnassa. Vaalikoneet antavat valitettavasti vain lähinnä ehdokkaita, eivätkä ensisijaisesti puoluetta. Siksi kannattaakin olla tarkka eikä sortua pelkän ehdokkaan valitsemiseen.

3) Hyväksy tosiasia, että kukaan yksittäinen ehdokas ei ole täydellisesti samaa mieltä kanssasi. Yksikään ehdokas ei ole kanssasi sataprosenttisen samaa mieltä. So what. Usein vitsinä ehdokkaiden keskuudessa on se, että miten hyvin pystyy olemaan samaa mieltä itsensä kanssa jos tekee vaalikoneen uudelleen. Usein tulos on noin 95-98 % samaa mieltä, vaikka vaalikoneen olisi täyttänyt edellisenä päivänä. Poliitikot ovat poliitikkoja ja heidän tehtävänä on yrittää miellyttää oman puolueen asettamien raamien sisällä mahdollisimman suurta joukkoa. On kuitenkin sula mahdottomuus, että yksi henkilö voisi olla kaikesta samaa mieltä kanssasi. Vaalien alla ehdokkaiden kuitenkin on oltava lähes jokaisesta asiasta jotain mieltä, vaikka oma asiantuntemus olisi jossain ihan muualla. Mieti siis mitkä asiat ovat itselle niitä kaikkein tärkeimpiä ja valitse sitä kautta oma ehdokas. Aina löytyy kohtia, joissa olet vastakkaista mielitä asiasta, mutta näin tulee aina olemaan. Valitse siis ehdokas, joka vastaa itsellesi kokemissa tärkeimmissä asioissa eniten omia mielipiteitäsi.

4) Äänestä joko ennakkoon 8.-14.4. tai vaalipäivänä 19.4. Äänestääksesi et tarvitse sitä postissa tullutta lappua. Tarvitset vain henkilöllisyystodistuksen eli älä turhaan etsi äänestyslappua jos olet sen kadottanut. Sen lapun mukaan ottaminen voi joissain erikoistapauksissa nopeuttaa äänestämistä, mutta sen hukkaaminen ei ole syy jättää äänestämättä. Lapusta näet vaalipäivän äänestyspaikkasi, mutta jos äänestät ennakkoon niin voit äänestää missä vain ennakkoäänestyspaikassa.elections-536656_640

x) Aku Ankan, Batmanin tai Dr Whon äänestäminen ei auta asiaa millään tapaa. Äänestämättä jättäminen ja siitä kovaan ääneen meuhkaaminen tuntuu saavan ihmeen paljon huomiota myös mediassa. Jos kuitenkin päätät jättää äänestämättä, koska systeemi ei mielestäsi toimi, niin kommentoi ihmeessä ja kerro mikä systeemi sitten toimisi paremmin. Jos jätät äänestämättä niin myös pahin mahdollinen puolue, jota et missään nimessä haluaisi nähdä vallankahvassa, saa myös nyt helpommin paikkoja. Eli vaikka et haluaisi valita henkilöä tai edes suosikkipuoluetta niin valitse edes se inhokkipuolue ja heitä kolikolla, mille muulle puolueelle haluat antaa äänesi. Näin ainakaan vähiten arvojasi vastaava puolue ei pääse eteenpäin.

Sanotaan, että jos jätät äänestämättä niin eläkeläinen äänestää puolestasi. Esimerkiksi jos tarkastellaan Helsingin vaalipiirin äänestäjiä ikäryhmittäin niin vähiten äänestivät 18-24-vuotiaat 61 % äänestysprosentilla koko ikäryhmästä ja eniten 55-69-vuotiaat 83 % äänestysprosentilla. Tässä on yli 20 prosenttiyksikön ero. Käytä nyt siis ääntäsi kun se on sinulle annettu. Äänestä tällä kertaa oikein!

Lisää tietoja äänestykseen liittyen:

Vaalit.fi sivusto tarjoaa paljon ajankohtaista tietoa liittyen vaaleihin. Täältä sivulta voit esimerkiksi etsiä lähimmän ennakkoäänestyspaikan. http://www.vaalit.fi/fi/

Lähteet:

[1] Mitä wikipedia kertoo politiikasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Politiikka

[2] Äänestystavasta Suomessa. http://www.vaalit.fi/fi/index/vaalit/eduskuntavaalit/eduskuntavaalientuloksenlaskenta.html

[3] Veikko Eranti tiivisti nämä samat asiat muutama vuosi sitten hyvin blogiteksissään http://blogs.helsinki.fi/eranti/ala-aanesta-vaarin/