Suomen scifi-fandomissa miehiä ja naisia, kirjoittajia, piirtäjiä ja hengaajia arvostetaan yhtä lailla.

Johanna Sinisalon ja Leena Peltosen kirjoittajakurssi 1990-luvun alussa.

Johanna Sinisalon ja Leena Peltosen (istuu lattialla) kirjoittajakurssi 1990-luvun alussa. Kuvassa myös Vesa Lehtinen, Tapani Ronni, Johanna Vainikainen ja Eeva-Liisa Tenhunen ja muita. Kuva: © Juhani Hinkkanen

Erityisesti amerikkalaiset Finncon-vieraat ovat usein yllättyneitä suomalaisen sf-skenen tasa-arvoisuudesta paitsi miesten ja naisten suhteen, myös tekijöiden ja hengaajien suhteen, kertovat fandomveteraanit, kirjailija-käsikirjoittaja Johanna Sinisalo ja kuvataiteen lehtori Hannele Parviala.

– Tämä on kaikkien scifiharrastajien ansiota, kehuu Johanna Sinisalo.

– Ei voi oikeastaan puhua tasa-arvotyöstä erikseen. On ollut lähestulkoon aina itsestään selvää, että miehet ja naiset tekevät kaikkea yhdessä, ei siinä ole ollut mitään erityistä työtä, jatkaa Hannele Parviala ystävänsä ajatuksen loppuun.

Fandomin tasa-arvoisuus näyttäytyy Sinisalolle ja Parvialalle erityisesti siinä, että muu yhteiskunta tuntuu olevan nyt siinä tasa-arvoisuuden tilassa, jossa fandomissa oltiin jo 1980-luvulla. Heidän mukaansa harrastuspiirin tasa-arvoisuus heijastui myös arkielämään, esimerkiksi lastenhoidon ja kotitöiden jakoon aikana, jolloin tämä ei ollut itsestäänselvyys.

– Erilaisia ajatusluutumia on ylipäänsä vaikea ylläpitää yhteisössä, jossa spekuloidaan kaikista kuviteltavissa olevista asioista, analysoi Sinisalo syitä fandomin tasa-arvoisuuteen.
 

Tasa-arvon juuret fandomin alkuajoissa

1980-luvulla koko Suomen fandomin toiminta pyöri Aikakone-, Portti– ja Tähtivaeltaja-lehtien  sekä erilaisten fanzinejen ympärillä. Lehtiä sai ostaa kirjakaupoista ja lainata kirjastoista. Ilman niitä oli vaikea löytää samanhenkisiä ihmisiä ja scifiharrastus jäi yksinäiseksi lukemiseksi. Kun Sinisalo löysi lehdet, hän tarjosi novellia Leena Peltoselle Portissa julkaistavaksi. Siitä lähti liikkeelle sekä osallistuminen fandomin toimintaan että hänen kirjailijanuransa.

Harrastuspiirissä vaikuttivat jo tuolloin vahvat naiskirjoittajat. Myöhemmin Aikakoneen päätoimittajana toimineen Peltosen lisäksi fandomissa vaikuttivat näkyvästi Sirpa Pasanen, Eija Elo, Liisa Rantalaiho ja Eeva-Liisa Tenhunen. Aktiiviset naiset muodostivat pian oman alayhteisön, jolla oli paljon yhteistä toimintaa.

Lehtiin kirjoittavat ja novelleja kääntävät naiset pitivät tietoisesti huolta siitä, että myös naisten kirjoittamia novelleja ilmestyi Aikakoneessa ja Portissa tasaiseen tahtiin. Pidettiin tärkeänä, että saatiin kaikenlaista scifikirjallisuutta suomeksi.

Kuitenkin esimerkiksi Atorox-palkintoja kahmivat naiskirjailijat saivat joskus osakseen tökeröä kritiikkiä.

–Osa vanhimmista miehistä saattoi ajattella scifistä tosi perinteisesti, kärjistetysti ilmaisten, että ”Ämmät vie sf:stä seikkailun ja tieteen”. Me tietenkin maksoimme potut pottuina julkaisemalla mieskriittisiä sf-tarinoita, kertoo Sinisalo.
 

Tasa-arvokulttuuria pidetään yllä kollektiivisesti

Fandomin sisälle syntyi ajan myötä kaikenlaisia pienempiä yhteisöjä. Eräs näistä kuitenkin synnytti erittäin kiihkeää keskustelua.

– 1980-luvun lopussa perustettiin ”Vanhain herrain nautiskeluhuone” –niminen porukka. Eräs sen sääntöpykälä mainitsi, että seuran yhtenä tarkoituksena oli estää sf-harrastuksen valuminen vääriin käsiin, kuten naisille. Myöhemmin väittivät, että läpällä. Tästä kuitenkin tuohduttiin,  kertoo Sinisalo.

– Minä ajattelin sitä vitsinä, enkä tajunnut kyseessä olevan mikään feministinen kysymys. Jos sukupuolityötä oli 1970-luvulla tehty, minä nautin jo sen hedelmistä tultuani fandomiin 1980-luvun puolivälissä, jatkaa Parviala.

Suomalaiselle fandomille on tyypillistä, että tiukkakaan keskustelu ei mene henkilökohtaisuuksiin. Yhteisö ei myöskään hyväksy sukupuolista häirintää, vaikka esimerkiksi 1990-luvulla vitsailtiin yleisesti, että fandomiin tuleva yksinäinen nainen ei ole kauaa yksin. Sekä miesten, naisten että muunsukupuolisten aktiivinen tekijyys on estänyt sukupuolittumista.

Hannele Parviala ja Petri Hiltunen

Hannele Parviala tuli fandomiin hengaamaan. Elämänkumppani, sarjakuvapiirtäjä Petri Hiltunen löytyi fandomista. Kuva: © Juhani Hinkkanen

 

Myös hengaaminen sallitaan.

– Yhteisössämme on tekijöiden lisäksi myös paljon hengaajia, niin kuin minä. En kirjoita, enkä piirrä scifiä. Minulta kysyttiin joskus alkuaikoinani, että mitä sä täällä teet, kun et piirrä etkä kirjoita. Vastasin, että mä harrastan teitä. Se riitti, naurahtaa Parviala.

Suomalaisen fandomin tasa-arvokulttuurin voisi tiivistää yhdenvertaisuudeksi. Kuka tahansa voi kirjoittaa tai piirtää mitä tahansa. Kukaan ei ole olemassa pelkästään sukupuolellaan ja siitä pitää olla tietoinen.

– Sukupuolinen epätasa-arvo tai häirintä ei ole normitilanne. Se on häiriö, johon pitää puuttua, painottaa Parviala.
 

Tasa-arvo ulottuu myös kirjallisuuslajeihin

Fandomin tasa-arvoisuus on edennyt yhtä aikaa sf-kirjallisuuden monimuotoistumisen kanssa. Myös kaikkien sf-kirjallisuuslajien hyväksymisen voi nähdä tasa-arvokysymyksenä. Suurin jakolinja suomalaisyhteisössä menee siinä, ketkä ovat jo ehtineet lukea uusimman teoksen ja ketkä eivät.

– Suomessa ei voi edes kuvitella joutuvansa pohtimaan, että pitäisikö naiskirjailijana laitattaa etunimen sijaan vain alkukirjain kirjan kanteen, jotta miehetkin lukisivat teoksia. Scifiä kirjoitetaan tiedemiehille yhtä lailla kuin kummitusjuttuja kummituksille, summaa Sinisalo.

Suomalaisen fandomin tasa-arvoisuus tarkoittaa sitä, että harrastuksessa on tilaa kaikille. Samalla luovuus kukoistaa. Sen näkee esimerkiksi Suomikumman menestyksestä meillä ja maailmalla.

Vinkit harrastuspiirin tasa-arvoistamiseen
Uskalla olla hyvä:  Sukupuolella lakkaa olemasta merkitystä, kun tekee asioita hyvin.
Ota vastuuta: Tee keskeisiä asioita.

Verkostoidu samanmielisten kanssa:  Älä kuvittele olevasi yksin.

Hanki elämä harrastuksen ulkopuolella:  Muu elämä antaa perspektiiviä myös harrastukseen.
Pidä tasa-arvoistumista yllä koko ajan:  Taantuminen uhkaa aina.
Älä hyväksy sinulle pedattua roolia: Ota oma paikkasi, älä jää rooliodotusten vangiksi.

Johanna huviretkellä 1994_2

Fandom huviretkellä Tampereen Viikinsaaressa 1994. Kuvassa Johanna Sinisalo, Leena Peltonen (selin), Eija Elo (selin) ja Petri Hiltunen, sekä muita. Kuva: © Hannele Parviala

 

Kiitokset kuvista Juhani Hinkkaselle ja Hannele Parvialalle.