Pelasimme eräänä syyskesän lauantaiyönä ihmissudet ja kyläläiset –peliä. Toinen pelaaja ilmoitti saaneensa pelirooliksi tietäjän, tietävänsä siis takuuvarmasti minun pelaavan ihmissutta ja vaati muita pelaajia valitsemaan minut seuraavaksi pelistä ulos lynkattavaksi. Puolustauduin kaikin keinoin. Taskussani “susi”-tekstillä varustettu pelin alussa jaettu lappu epäilin ääneen minua syyttävän pelaajan tiedon paikkansapitävyyttä ja motiiveja. Korostin omaa rooliani tasaveroisuuden puolestapuhujana, olinhan yrittänyt äsken saada kaikkien pelaajien kommentit esille – vaikka oikeasti tein niin, jotteivät joukkuetoveri-ihmissudet paljastuisi niukkasanaisuutensa vuoksi kuten edellisissä peleissä.

Ystäväni miesystävä totesi osuvasti, että koska tietäjän pelaaja oli jo äsken saanut ihmissuden lynkatuksi, hänen väitteensä on uskottava ja kaikki yritykset hämätä tai viivyttää päätöksen syntymistä vain vahvistaa minun tai minua puolustavien kuuluvan ihmissusiin. Tulin lynkatuksi ja kyläläiset lopulta voittivat pelin.

Minulle pelin viivyttämisestä ei ollut lopulta hyötyä, koska en onnistunut estämään pelistä putoamistani. Jos minulle olisi maksettu joka minuutista, jonka onnistuin pysymään pelissä mukana ihmissutena, tilanne olisi ollut toinen. Erkki Aurejärven kirjassa Tupakkateollisuuden kuolemankauppiaat kuvataan osuvasti, kuinka tupakkateollisuus on pystynyt hidastamaan myyntilukujensa laskua vuosikymmeniä. Tupakkateollisuus on ollut kuin menestyvä “ihmissusi” tappamassa “kyläläisiä”.

tup2

Kuva: Hanna T

Jo 1950-luvulla saatiin selville, että tupakointi aiheuttaa keuhkosyöpää. Tieto olisi jo tuolloin riittänyt tupakan toteamiseen ihmisille vaaralliseksi, ja tämä tieto on vain lisääntynyt vuosi vuodelta. Se, että puolet tupakoitsijoista kuolee johonkin tupakan aiheuttamaan sairauteen ja puolet saa keuhkoahtaumataudin limannousuineen ja lisääntyvine hengenahdistuksineen, taitaa olla nykyään jokaisen tiedossa. Aurejärvi kuitenkin tuo esille, että tupakkayhtiöt jatkoivat selvän, tieteellisen tiedon kiistämisen aina 2000-luvulle asti.

Temppuun tarvittiin niin palkattujen “tiedottajien” kuin tupakkakoukussa olevien maallikoidenkin järjestelmällistä epäilyksen kylvämistä lääketieteen asiantuntijoiden jo tieteellisesti todistamia terveysriskejä kohtaan. Viime vuosina tupakkateollisuuden viestintäkeinoja on lainsäädännöllä sentään suitsittu onnistuneesti. Esimerkiksi Tupakkateollisuusliitto ry:llä ei ole nopean haun pohjalta verkkosivuja todennäköisesti siksi, ettei tupakkaa saa markkinoida kuluttajille. Lakiehdotuksiin yhdistys edelleen ottaa kantaa. En kuitenkaan usko päättäjien olevan niin sinisilmäisiä (tai ainakin toivon, ettei näin olisi), että he enää pitäisivät kansalaisten terveydestä välittämättä etujaan ajanutta tahoa kovin uskottavana. Viimeisimpänä vetonaan tupakkajätti Philip Morris varusti tupakka-askeja mainoksilla, jotka ohjasivat tupakointirajoituksia vastustavalle sivustolle. Sivuston kautta ei ollut mahdollista lähettää europarlamentaarikoille muunlaista kuin yhtiön etujen mukaisesti muotoiltua viestiä.

Tupakkateollisuuden kyseenalaisten toimintatapojen tonkiminen on tärkeää tuhansien tupakan sairastuttamien ja tappamien ihmisten puolustamiseksi, kuten Aurejärvi on elämäntyönään tehnyt. Kuitenkaan ainut tarpeellinen näkökulma kirjaan ei ole osoittaa syylliset historiasta. Vastaavat toimintatavat vaikuttavat tulevaisuuteemme tänäkin päivänä, jos mahdollista vielä tuhoisammassa mutta helpommin piiloteltavassa yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen kieltäjät toimivat, kuten tupakkateollisuuden lobbarit takavuosina.

Ilmastonmuutosta hillitsevää politiikkaa hidastetaan ja vastustetaan pitkälti samoilla keinoilla, kuin aiemmin edistettiin tupakan myyntiä. Mukana on niin fossiilisia polttoaineita myyvien yritysten edustajia kuin asiastaan vakuuttuneita kansalaisia. Keinot Aurejärven kirjan järjestyksessä:

Aurejärven kirjan kannen kuva on Karstein Vollen käsialaa.

Aurejärven kirjan kannen kuva on Karstein Vollen käsialaa.

-Tupakkateollisuus väitti vahvaa, tieteellistä näyttöä vain tilastolliseksi yhteydeksi ja tupakkaa vain yhdeksi riskitekijäksi muiden joukossa, vaikka se itsessään aiheuttaa sairauksia. Ilmastonmuutoksen kiistäjät väittävät ilmaston lämpenemistä tai ilmastonmuutosta aiheuttavien tekijöiden vaikutusta “vain tilastolliseksi yhteydeksi” tai “vain erehtyväisten ilmastomallien” antamiksi tuloksiksi.

– Tupakkateollisuus pyrki saamaan tupakoinnin vaikuttamaan todellista vaarattomammalta mm. esittämällä vain liiallisen tupakoinnin olevan haitallista ja rinnastamalla tupakoinnin käytännössä vaarattomiin nautintoaineisiin kuten kahviin ja teehen. Ilmastonmuutoksen kieltäjät pyrkivät esittämään ilmastonmuutoksen harmittomana rinnastamalla sen luonnollisiin ilmaston vaihteluihin tai keskittymällä arvioihin ilmiön hyvistä puolista koko kuvan kustannuksella.

– Tupakkateollisuus lanseerasi markkinoille ikään kuin vähemmän haitallisena kevytsavukkeet, ilmastopäästöjä tuottava teollisuus viherpesee toimintaansa markkinoimalla tuotteitaan ilmastoystävällisinä lobaten samalla päästörajoja vastaan.

– Tupakkateollisuus kävi henkilöhyökkäykseen tupakkaa vastustavia vastaan puhuen ”holhousmentaliteetista”, ”fanaatikoista” ja ”elintapafasisteista” ja epäilivät tupakan vastustajien motiiveja. Ilmastonmuutoksen kiistäjät hyökkäävät ilmastonmuutosta vastustavia vastaan puhuen ”viherpiiperoista” ja ”alarmisteista” ja epäilevät tutkijoiden ajavan omaa etuaan.

– Tupakkateollisuus väitti toistuvasti, ettei heidän moraalinsa antaisi myöten myydä haitallista tuotetta. Ilmastonmuutoksen kieltäjät antavat ymmärtää, ettei heidän moraalinsa antaisi myöten esittää virheellisiä väitteitä.

Miten näin paksut valheet tupakan vaikutuksista ovat ylipäänsä päässeet aikoinaan läpi? Aurejärvi vapauttaa tupakointia kannattaneet maallikot syyllisyydestä puhumalla kognitiivisesta dissonanssista – ihminen pyrkii oikeuttamaan sellaiset tapansa, joista ei halua tai pysty luopumaan, jotta pystyy pitämään itseään edelleen hyvänä ihmisenä.

Tupakoitsijoita on väestöstä ollut aina vähemmistö, mutta jokainen länsimaista elämäntyyliä noudattava ihminen tuottaa huomattavasti enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin fossiilisista polttoaineista riippumattomat esivanhempamme. Olemme kuin tupakoitsijoita, jotka tarttuvat psyykkisen ristiriidan välttääkseen ja rauhoittuakseen pieneenkin epäilyksen siemeneen, joka antaisi ymmärtää tieteellisen tiedon ilmastonmuutoksen syistä olevan epävarmaa ja vaarallisuuden liioiteltua. On helpottavaa nauraa vitseille omaa tärkeyden tunnettaan pönkittävistä “ilmastohysteerikoista” ja kiistää muutoksen tarve.

Pelkkä oikea tieteellinen tieto ei pelastanut ihmisiä tappavalta teollisuudelta eikä pelasta maapallon väestöä ruokahuollon tuhoavilta päästöiltä. Viestintä ja toisten viestijöiden motiivien näkeminen ovat keskeisiä keinoja päästä valheellisten viestien ohi aloittamaan tarpeelliset poliittiset toimet. Se, joka viivyttää peliä saaden siitä taloudellista etua, on todennäköisesti ihmissusi.