Ensimmäinen X-Con järjestettiin 29.11.-1.12.2013 Mikkelissä. Sen alkuperäinen idea lähti Juha-Pekka Rantalaiselta, mutta idea saatiin toteutettua vasta viime vuoden marraskuun lopulla Otavan opiston tukemana. X-Con oli seminaari, jossa larpinjärjestäjät ja -kirjoittajat keskustelivat mm. ideoistaan, liveroolipelien käytännön toteutuksesta sekä edularppaamisesta. Tämä kolmipäiväinen tapahtuma kokosikin yhteen noin 40 larpinjärjestäjää ja siitä kiinnostunutta ja on hyvin mahdollista, että tapahtuma saa jatkoa vuonna 2014.

Sen sijaan, että yrittäisin selkeästi kertoa yksittäin mitä kaikkea jokaisessa yksittäisessä ohjelmassa puhuttiin, esittelen yleisesti ajatuksia, joita conin aikana nousi esiin. Suurin osa ohjelmasta myös nauhoitettiin ja ne voi löytää YouTubesta.

Nordic Larp

Nordic larp -termin merkitys on hieman harhaanjohtava, koska Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan larp-skenet ovat eroavia toisistaan ja yleisesti voisi sanoa, että Nordic larp on enemmän Knutpunkten-tapahtumassa, pohjoismaisessa sulatusuunissa, luotu termi kuvaamaan juurikin kaikkea pohjoismaista ja yhteistä larp-kulttuuria. Nordic larppia kuvaavat metatekniikat, kokeilevuus ja taiteellisuus. Tästä huolimatta metatekniikoita ei juuri suomalaisissa larpeissa käytetä. Conissa leikkissästi sanottiinkin, että puhtainta Nordic larppia tekevät palestiinalaiset, jotka ovat tietonsa larppaamisesta hankkineet juuri Knutpunkten-tapahtumasta.

Nordic larppiin kuuluuvat olennaisesti myös termit, joita käytetään usein tiedostamatta, koska ne ovat itsestäänselvyyksiä. (Esimerkiksi sana “hold” on varattu tilanteisiin, jolloin peli pitää keskeyttää todellisen hätä- tai vaaratilanteen tähden.) Conissa nousi esille kysymys termien käytöstä ja niihin liityvistä ongelmista. Hold-huuto koettiin jopa liian voimakkaaksi, että sitä voisi huoletta käyttää hätätilanteessa ja samalla se on liian foneettinen, jolloin Hold-huutoa voi olla vaikea kuulla isossa joukossa ulkona. Samalla kuitenkin sanaa “turvasana” pidettiin hyvänä, koska sen kaikki osaavat ja vaikka larppaisi uudessa porukassa, on helppo käyttää turvasanana sanaa “turvasana”, jolla saadan varmasti haluttu lopetus ahdistavalle tilanteelle. Sanaan suhtautuminen ja paineet sen käytöstä nousivat kuitenkin keskustelussa esiin mahdollisina ongelmina sanan käytöstä.

Larpit nähdään eräänlaisena taiteen muotona, jonka luovat pelinkirjoittajat, mutta samalla pelaajille annetaan tilaa pelata hahmo kuten he haluavat, jolloin ei ole väärää tapaa pelata hahmoa. Kuitenkin voi olla vääränlaista pelaamista, koska Nordic larp käyttää usein suuremman draaman sääntöä ja ajatusta play to lose, pelaa hävitäksesi. Näillä koetaan tehdä pelissä kaikille enemmän pelattavaa, jolloin larppi olisi kaikille hyvä kokemus.

Hanna Viitanen puhui conissa workshoppauksesta ja mitä kaikkea sillä voidaan tehdä larpissa. Suomalaisissa peleissä workshoppaus ei ole niin yleistä kuin muissa pohjoismaissa. Workshoppauksen tarkoitus on syventää hahmoa ja hänen merkitystän pelissä, mutta myös vahvistaa pelaajille pelinjohtajan visiota. Sitä voidaan käyttää ryhmäytymisessä sekä syventämään pelaajan kokemusta hahmosta, esimerkiksi minkälainen hahmo on fyysisesti, miten pelata hahmoa, mutta myös luoda mielikuvaa ja lisää yksityiskohtia hahmon elämään.

Larppien tuottaminen

Anna Nummi esitelmöimässä suurten pelin tuotannosta

Anna Nummi esitelmöimässä suurten pelin tuotannosta

Anna Nummen neuvot larppien järjestämisestä otettiin hyvin vastaan, koska jokainen pääpelinjohtaja tietää, kuinka paljon erilaista pientä ja isoa tekemistä jopa pienessä pelissä on. Ensinnäkään pääpelinjohtaja ei ole sama kuin päätuottaja. Projektilla tulee olla tarpeeksi ihmisiä tekemässä ja asoita tulee voida delegoida. Pääpelinjohtajan tehtävänä on pitää kaikki narut käsissään, ratkaista ongelmia, tehdä päätöksiä ja ottaa vastuu. Hänen kuuluu myös olla tavoitettavissa ja huolehtia kommunikaation kulusta ja toimivuudesta. Samalla aikataulujen suunnittelu ja niistä kiinni pitäminen jäävät myös pääpelinjohtajan harteille. Aikataulut ovat myös tärkeä osa pelin tuottamista. Nummen neuvo aikataulutuksen järjestämisessä on kertoa se kahdella ja puolella ja jättää väljyttä aikatauluihin. Pelipäivän aikataulutus on myös tärkeä osa itse larppia, jolloin on hyvä pitää pelaajien energiatasoa ylhäällä. Atte Iiskola huomauttikin esitelmässään, että pelaajien energiaa ja täpinää on hyvä pitää yllä vaikka proppien valokuvaamisella ja turhat esitelmät pelimaailmasta tulisi pitää poissa, jotta pelaajien energia saadaan pidettyä korkealla heti pelin alusta asti.

Kolmas tärkeä asia ajan ja työvoiman lisäksi pelien tuottamisessa on raha. Budjetti on se, josta voi helposti jättää pitämättä kiinni ja se voi kostautua nopeasti. Conissa listattiin mihin kaikkeen rahaa menee larpinjärjestämisessä; lavastus, propit, ruoka, logistiikka, ääni, valo, sfx, sisäinen tiedotus ja ulkoinen tiedotus olivat listana tärkeimmistä ja suurimmista budjetin osista, jotka kohdataan jokaisessa larpissa. Lisäksi suositeltiin noin 5-10% vararahaa.

Larpin järjestämisessä tärkeäksi osaksi nousee myös pelinjohdon oma fiilis. Pelin voi ja saa perua tai siirtää, mutta sillekin pitää panna viimeinen päivä, jonka jälkeen projekti tullaan viemään loppuun. Kokoukset ovat hyvä keino seurata projektin etenemistä, mutta samalla se on hyvä hetki jakaa inspiraatiota ja tietoa missä mennään. Kokouksissa näkee myös mikä on olennaista projektin kannalta.

Tärkeä yksityiskohta pelien järjestämisessä on myös turvallisuus. Jokaisessa larpissa tulisi olla ainakin turvallisuussuunnitelma ja pelastussuunnitelma pelipaikasta, samoin kuin mahdolliset vakuutukset ja tieto lähimmästä terveyskeskuksesta vaaratilanteiden varalta.

Suurten larppien järjestäminen on hieman erilaista kuin pienten, alle 20 hengen pelin järjestäminen, mutta myös nouseva trendi larp-skenessä. Selkeitä ohjeita pelien järjestämiseen ei ole ollut, mutta Anna Nummi summasi luennossaan hyvin tarkasti eri vaiheet ja niihin liittyvät omat niksinsä kuinka tuotetaan hyvä peli. Hyvän tuotannon kanssa tarvitaan tietenkin hyvä kirjoitus, johon liittyen Mikko Ryytty puhui pelityylin mukaisesta kirjoittamisesta ja Atte Iiskola pelien rakenteista ja tyyleistä.

Yleisesti ohjelmasta

Mikko Ryytty esitelmässään pelityylin mukaisesta kirjoittamisesta

Mikko Ryytty esitelmässään pelityylin mukaisesta kirjoittamisesta

Ohjelmaa oli paljon verrattuna conin pituuteen, mutta aivan yhtälailla oli myös sanottavaa. Aiheet olisivat voineet mennä vielä yksityiskohtaisempiin asioihin kuin vain yleisesti laajoihin osiin larppien järjestämisessä. Kuitenkin oli hyvä aloittaa larpinjärjestäjien con kaikkia yhtälailla kiinnostavista asioista ja rakentamalla pohjaa tulevia coneja varten. Viikonloppu vaikutti jopa liian lyhyeltä ajalta, koska yleinen keskustelu jätettiin yölle ohjelmien ja pienten larppien jälkeiselle ajalle ja juuri siellä tuli keskusteltua ihmisten omista larp-ideoista sekä tutustuttua uusiin ihmisiin. Ohjelman laatu oli kuitenkin erinomainen (kuten myös Otavan opiston tarjoama ruoka), sekä itse paikka oli mainio, ei aivan etelässä mutta tarpeeksi lähellä, niin että Oulustakin paikalle saapui autollinen ihmisiä.

Ohjelmasta osa kuvattiin ja laitettiin Youtubeen yleiseen jakoon, josta voi katsoa viisi luentoa. Viikonlopun aikana myös julkaistiin pelikirjasto, josta voi ladata valmiita pelejä PDF-tiedostoina.