Nörttitytöt

Rokotteista käydään muutaman vuoden välein kiivasta keskustelua etenkin sosiaalisessa mediassa. Viime viikolla uusimman kohun sai aikaan HPV-rokote, joka on uusin kansallisen rokoteohjelman lisäys. Rokotekeskustelu tuntuu vellovan nopeasti ilmenevien haittavaikutusten ympärillä ja keskustelussa usein unohdetaan rokotteiden pelastaneen miljoonia ihmishenkiä. Halusimme laittaa oman lusikkamme tähän soppaan kertomalla myös hieman laumaimmuniteetista, joka usein unohtuu keskustelusta.

Joukkoimmuniteetti

Laumaimmuniteetti suojaa myös heikompia yksilöitä. Piirros: Mia Meri

Mikä ihmeen laumaimmuniteetti?
Laumaimmuniteetista puhutaan, kun viitataan rokotuksien avulla immuniteetin saavuttaneen väestön rokottamattomille tarjoamaan suojaan. Rokottamalla taltutetut taudit eivät pääse leviämään ihmisiin, jotka eivät syystä tai toisesta voi saada immuniteettia rokottamalla. Tämä ei tietenkään toimi, jos rokottamaton on suorassa yhteydessä taudinkantajaan, mutta useimmissa teollisuusmaissa tämä suoja on riittävä pitämään vakavat taudit, kuten polion ja hinkuyskän poissa näistä haavoittuvaisista väestön osista. Tämä immuniteetti on kuitenkin äärimmäisen herkkä peukaloinnille. Jokainen kansallisessa rokotusohjelmassa olevista rokotteista vaatii vähintään 80% väestöstä rokotetuksi laumaimmuniteetin hyödyn saavuttamiseksi. Jotkut, kuten hinkuyskä, vaativat reilusti yli 90% kansasta rokotetuiksi. Yhdessä tutkimuksessa havaittiin, että äiti toimi hinkuyskän tartuttajana lapselleen 32% hinkuyskätapauksissa (2).

Ketä ei voida rokottaa?
Miksi kenenkään sitten pitäisi välittää laumaimmuniteetista? Yksinkertaisin vastaus on, että kaikkia ei voida rokottaa ja yleensä nämä ovat sellaisia, jotka erityisesti tarvitsisivat rokotuksen tarjoamaa immuniteettia. Vakavasti sairaita ei voida rokottaa normaalisti, erityisesti kemoterapia ja autoimmuunitautien hoito ovat usein este rokottamiselle. Vauvaikäiset lapset elävät myös useita kuukausia ilman rokotteitaan ja toisin kuin usein uskotaan, äidin tarjoama suoja ei yksin riitä, jos lapsi joutuu kosketuksiin taudinkantajan kanssa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa 2004-2011 hinkuyskään kuolleista 159 ihmisestä 141 oli alle kolmikuisia vauvoja (1). Ensimmäinen hinkuyskärokote annetaan 3 kk ikäiselle.

Vakavien tautien lisäksi vakavat allergiat saattavat estää rokottamisen kokonaan. Tämä on myös se syy, miksi rokotteen jälkeen joutuu odottelemaan vähintään 15 minuuttia. Monet vakavasti kananmunalle allergiset saavat voimakkaita allergisia reaktioita rokotteista ja useat näistä päätyvätkin vaivalloiseen ja kalliiseen siedätyshoitoon vain saadakseen rokotukset. Siedätyshoidot kuitenkin kestävät kuukausia, välillä jopa useita vuosia ja koko tämän ajan allergikko on haavoittuvainen rokotteiden suojaamille taudeille ja täysin riippuvainen ympäröivien ihmisten immuniteetista.

100% tehokkuus?
Tiettävästi yksikään rokote ei valitettavasti tarjoa kaikille suojaa. Osa rokotettavasta väestöstä ei koskaan kehitä immuniteettia rokotuksesta huolimatta. Valitettavasti tämän saa varmasti tietää usein vasta kun joutuu kosketuksiin taudin kanssa. Rokotteiden luotettavuus vaihtelee 99% ja 80 % välillä, jossa tehokkaimman suojan antavat vakavia tauteja vastaan olevat rokotteet kuten polio- ja tuhkarokkorokote. (3)

Esimerkiksi Yhdysvalloissa Coloradon osavaltiossa 1994 levisi tuhkarokkoepidemia. Alueen 625 lasta altistui taudille, joista 17 sai tuhkarokon. Näistä lapsista 609 oli rokotettu ja heistä 10 sai tuhkarokon. Tämä vastaa noin 1,6 % osuutta lapsista. Niistä 16 lapsesta, jotka eivät olleet saaneet rokotusta, 7 sai tartunnan, joka vastaa 44 % rokottamattomista. Eli vaikka rokotteen suoja ei ole välttämättä täysin pitävä niin se tarjoaa kuitenkin ylivertaisesti tehokkaamman suojan.

Tarinat vs tilastot
Tragedia on vedonnut ihmisiin tarinankerronnan muotona jo antiikin Kreikasta alkaen. Rokotusten vastustajilla onkin usein sydäntä särkeviä tarinoita kerrottavanaan. Yleensä tarinaan liittyy vanhemman kertomus oman lapsen kärsimyksestä. Lääketiedettä ei kuitenkaan tehdä tarinoiden, vaan tilastojen valossa. Ja tilastot ovat yksiselitteisesti sitä mieltä, että rokotteet toimivat ja estävät kuolemaan johtavia sairauksia, kuten nyt uusimpana tiettyjä syöpiä. Toisenlaiset tarinat taas jäävät paljon vähemmälle huomiolle kuten Yhdysvalloissa tälläkin hetkellä leviämässä oleva valtaisa hinkuyskäepidemia, joka johtuu ihmisten päätöksestä jättää itsensä ja lapsensa rokottamatta. Hinkuyskätapausten kasvu on ollut viime vuosien aikana suurinta yli 50 vuoteen ja ne johtavat usein kuolemaan, osittain koska lääkärit eivät tunnista tautia hinkuyskäksi ennen kuin on liian myöhäistä. Valitettavasti näitäkin tarinoita alkaa olemaan enemmän kuin tarpeeksi ja niitä olisi tärkeä tuoda esiin enemmän kun tällä hetkellä tarinat, joiden mukaan rokotteet ovat kaiken pahan alku ja juuri leviävät herkemmin. Kuitenkin pitää muistaa, että kun puhutaan rokotteista niin paras tarina on se mitä ei koskaan tapahtunut eli ne miljoonat henget, jotka eivät koskaan sairastu vakaviin tauteihin rokotteiden ansiosta.

Ovatko taudit jo voitettuja?

Rokotteet keksittiin 1700-luvun viime metreillä ja menetelmä on ollut siitä alkaen käytössä.  Rokotteiden perimmäisenä tavoitteena on saada vakava tauti katoamaan kokonaan maailmasta.

Vaikka monet taudit ovatkin kadonneet melkein kokonaan tehokkaan rokotuksen ansiosta, niin ne eivät katoa kokonaan. Tautien huomataan heti alkavan levitä kun rokottaminen lopetataan ja tällä voi olla kohtalokkaat seuraukset koko sukupolveen, joka jää ilman rokotteita. Esimerkiksi Syyriassa jatkunut sota on heikentänyt terveydenhuoltoa ja polio on alkanut levitä lasten keskuudessa. Polioon ei ole olemassa parantavaa hoitoa mutta rokote ehkäisee sen tehokkaasti.

Isorokko on yksi esimerkki vaikeasta taudista, joka tappoi 30 % tartunnan saaneista. Myös selvinneillä ilmeni pahoja jälkitauteja ja sokeutta. Isorokko on julistettu kadotetuksi 1980. Tämän jälkeen ei tiedossa olevia tapauksia. Isorokkorokotukset lopetettiin Suomessa 1980. Maailman terveysjärjestö WHO:lla on ollut sama tavoite pyyhkiä polio pois maailmasta, mutta tavoitteeseen ei ole täysin vielä päästy.

Mistä sitä saa?
No mistä niitä rokotteita sitten saa? Mistä tietää, mitä rokotteita on voimassa ja mitkä pitäisi uusia? Tällä hetkellä Suomessa ei ole vain yhtä ainoaa rekisteriä, mitkä rokotteet kukakin on saanut ja mitkä niistä pitää uusia ja koska. Selkein ja yksinkertaisin on oma, kansainvälinen rokotepassi, jonka voi pyytää minkä tahansa rokotuksen yhteydessä. THL:n sivuilta löytyvästä Rokottajan käsikirjasta näkee nopeasti THL:n suosittelemat rokotteet sekä lapsille että aikuisille sekä lisätietoa rokotteista. Tuoreesta HPV-rokotteesta puolestaan saa paljon selkokielistä tietoa Tyttöjen juttu -sivustolta.

Kaiken kaikkiaan tänään on loistava päivä varmistaa, että kaikki omat rokotteet ovat ajan tasalla. Monet rokotukset tarvitsevat tehosteen 10 vuoden välein eli aikuisenakin kannattaa pitää huolta siitä, että omat rokotukset ovat kunnossa.

(1) http://www.cdc.gov/vaccines/vpd-vac/pertussis/fs-parents.html
(2) http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/15545851
(3) Epidemiology and Prevention of Vaccine-Preventable Diseases,  US department of health and human services.