Päätimme avomieheni kanssa viettää vähän aikaista kesälomaa ja suuntasimme vapun jälkeen kahdeksi viikoksi Brittien saaristoon. Ensimmäisen viikon vietimme Lontoossa, toisen Dublinissa.

Saavuimme Lontooseen myöhään torstai-iltana, emmekä enää jaksaneet tehdä juuri muuta kuin majoittua ja etsiä ruokaa. Hotellimme – eräänlainen opiskelija-asuntola – sijaitsi Camden Townissa, ja seuraavan päivän kulutimme tutkimalla lähiympäristöä. Ja nähtävää löytyi.

Staples Market

Staples Marketin tallimenneisyydestä kertoivat useat pronssiset hevospatsaat, joita näkyi ympäri kompleksia.

Aivan hotellimme vieressä muurien takana oli vanhaan talliin rakennettu Stables Market, jonka kojut tuntuivat olevan auki lähes yötä päivää. Stables Marketilta löytyi suunnilleen kaikkea muuta, paitsi elävieä eläimiä. En ole ihan varma onnistuimmeko edes näkemään kaikkea, sillä torin alin kerros kulki katutason alla käytävien ja putiikkien sokkelona, ja vaihtui ilmeisesti jossain vaiheessa Camden Lock Marketiksi.

Mielenkiintoisin tapaus oli heti Stables Marketin pihalla, valtavassa korkeassa varastorakennuksessa oleva vaatekauppa Cyber Dog. Liikkeessä soi  trance ja tekno, vaatteriden printit hohtivat UV-valossa, ja liikkeen henkilökuntaan kuului myös DJ. Mitä syvemmälle liikkeeseen meni, sitä omituisemmaksi vaatteet kävivät, ja lopulta alimmasta kerroksesta löytyi pornokauppa. En tiedä, mitä Cyberdogissa tapahtui illalla, mutta yläkerrosten ikkunoista vilkkuivat valot ja musiikki kuului kadulle vielä puoliltaöin. Ehkä siellä oli bileet.

Markkinatunnelmaa oli myös pääkadulla, jonka julkisivuiltaan pienet putiikit tuntuivat rikkovan fysiikan lakeja. Turistikrääsäkojuja ja vihannestiskejä pystytettiin aamulla keskelle kävelyteitä, musiikki raikasi liikkeistä kadulle, ja katukeittiöistä tulvivat tuoksut saivat veden kielelle. Camden Town on alakulttuurien sulatusuuni ja shoppailijan unelma.

Wychwood ja Harry Potter

Parlamenttitalo

Pakollinen turistikuva.

Lauantaina lähdimme seikkailemaan kohti Witneytä ja siellä sijaitsevaa Wychwoodin olutpanimoa. Viimeistään tässä vaiheessa rakastuimme Englannin julkiseen liikenteeseen. Witney sijaitsee Oxfordshiressä, noin sata kilometriä Lontoosta luoteeseen. Matkustimme junalla Oxfordiin ja sieltä bussilla suloisten pikkukylien läpi Witneyyn. Missään vaiheessa emme joutuneet odottelemaan pysäkillä viittä minuuttia kauempaa, liikkuminen oli edullista, ja junaliput olivat voimassa koko päivän, eli saatoimme valita sopivimmat junat ilman nillitystä paikkalipuista.

Itse panimo sijaitsee keskellä kylää ja on edelleen toiminnassa. Ensimmäisen kerran siellä on tehty olutta vuonna 1841, ja nykyisellä nimellään panimo on toiminut vuodesta 1990. Tutustumiskierrokseen kuului maistiaisia niin maltaista kuin valmiista oluistakin, tarinoita panimon historiasta ja perusteellinen kuvailu siitä, miten Wychwoodilla tehdään olutta. Opimme muun muassa sen, että Iso-Britanniassa toimii kansallinen hiivapankki, joka toimittaa tasaisin väliajoin panimolle pienen annoksen tiettyä hiivaa, jota muut panimot eivät saa käyttää.

Sunnuntaina vietimme turistipäivää ja ajelimme metrolla katsomaan parlamenttitaloa, Big Beniä, Westminster Abbeytä sekä Buckinham Palacea. Söimme lounaan Jubilee Gardensissa London Eyen vieressä ja etsimme nörttikauppoja ympäri kaupunkia. Maanantaina nörttishoppailu jatkui, ja illalla tapasimme mieheni lapsuudenystäviä.

Tylypahka

Hogwarts, Tylypahka.

Tiistaiksi olimme varanneet paikan Warner Bros –studion Making of Harry Potter –kierrokselle. Odotukseni kierrokselle olivat korkeat, ja ne ylittyivät moninkertaisesti. Tämä kannattaa käydä katsomassa, vaikka ei Harry Potter –elokuvista niin välittäisikään, sillä kierroksesta saa hyvän käsityksen siitä, miten ison budjetin elokuvia ylipäätään tehdään. Lavasteiden ja puvustusten lisäksi kierroksella näkyi konseptitaidetta, maskeerauksia sekä elokuvissa nähtäviä otuksia. Kävijät pääsevät halutessaan ”lentämään luudalla” green screenin edessä ja kierros päättyy huoneen kokoiseen pienoismalliin Tylypahkan linnasta ja sen tiluksista. Kierros oli niin laaja, että varmaan jotakin jäi jopa näkemättä. Pitänee käydä joskus uudestaan.

Keskiviikkona teimme vielä viimeisiä ostoksia, ja torstaiaamuna matkamme jatkui kohti Dublinia.

Dublin

Dublinissa julkinen liikenne puolestaan ei toimi. Kaupungissa on kolme raitiovaunulinjaa, jotka eivät risteä keskenään. Bussiaikatauluja tai –reittejä emme edes katsoneet. Onneksi Dublinin keskusta on kohtuu pieni, joten käveleminen on helpoin kätevin tapa liikkua kaupungissa.

Sarjisbaari

Cassidy’s Barin julkisivu kiinnitti nörttien huomion. Pubi oli varsin mukava myös sisältä.

Dublin oli Lontooseen verrattuna muutenkin pienen ja vähän rähjäisen oloinen. Ensitöikseen paikallinen taksikuski varoitti meitä pitämään kännyköistämme huolta. Niitä kuulemma varastetaan järjestelmällisesti niiden sisältämän kullan ja muiden metallien takia. Kaupunki oli siitä mielenkiintoinen, että yhdellä kadulla saattoi olla pankkeja ja yläluokkaisia yökerhoja, kun korttelin toisella puolella seinät olivat graffitien peitossa ja ikkunat rikki. Kerjäläisiä näkyi kaduilla paljon, kaikki paikallisia. Ilmeisesti taantuma iski Dubliniin lujaa.

Dublinissa aikataulumme oli huomattavasti löysempi kuin Lontoossa, emmekä olleet varanneet mitään turistikierroksia etukäteen. Iso osa ajasta kuluikin ihan vain kaupungilla kävellessä ja katsellessa maisemia. Uusi Star Trek –elokuva tuli juuri sopivasti teattereihin, joten sehän piti tietysti käydä katsomassa. Oli muuten hyvä, suosittelen. Elokuvateatteri oli siitä mielenkiintoinen kokemus, että siellä oli oma pubiravintola, jonne pääsi vain ostamalla elokuvalipun, sekä käytäville siroteltuja vanhoja arcade-pelejä. Salissa istumapaikan sai valita itse. Teatteriketjulla oli myös tarjous kuukausikortista, jolla olisi voinut käydä katsomassa elokuvia niin paljon kuin huvittaa.

Viskiä

Ikääntyvää viskiä: Alarivissä 1-, 3- ja 5-vuotiaat, ylärivissä 12- ja 18-vuotiaat. Enkelit ovat ottaneet osuutensa.

Mielenkiintoisimpia kohteita Dublinissa olivat Jamesonin vanha viskitislaamo sekä National Leprachaun Museum. Valitettavasti Jamesonin tislaamolla ei enää tehdä viskiä, ja se näkyi tiettynä intohimon puutteena. Opin kuitenkin, mikä ero on skotlantilaisella ja irlantilaisella viskillä, ja pääsin kierroksen lopuksi tekemään vertailevaa viskinmaistelua, josta sain oikein todistuksenkin. Harmi vain, että nimeni on kirjoitettu väärin. Suomalainen sukunimeni oli henkilökunnalle niin vaikea pala, etten viitsinyt enää ruveta valittamaan yhdestä puuttuvasta t-kirjaimesta etunimessä.

Leprachaun Museumissa opas kertoi tarinoita irlantilaisista menninkäisistä  ja muista olennoista sekä niiden historiasta. Museon huoneet leikkivät perspektiivillä ja valoilla ja lavasteilla oli saatu aikaan mahtava taianomainen tunnelma. Leprachaun Museumissa järjestetään myös k18-iltoja, joissa kerrotaan irlantilaisen kansanperinteen pimeämmästä puolesta. Valitettavasti emme ehtineet käymään k18-illassa, mutta normaalikin kierros oli todella hauska elämys.

Muita mainitsemisen arvoisia paikkoja:

Forbidden Planet (Lontoo: 179 Shaftesbury Avenue, Dublin: 5-6 Crampton Quay): Fandomtaivas täynnä Star Wars-, Star Trek-, Harry Potter-, Tolkien-, Doctor Who-, Transformers-, Nintendo- ynnä muuta fanitavaraa tarroista satojen eurojen arvoisiin patsaisiin. Etenkin Lontoon kaupassa näkyi vahvasti Doctor Who –sarjan 50-vuotisjuhla, Suomea kaupoissa edustivat ansiokkaasti Muumit ja Angry Birds. Jos fanikrääsä ei kiinnosta, kummastakin kaupasta löytyy myös erittäin kattavat kirja- ja sarjakuvaosastot.

Mega City Comics (Lontoo, Inverness Street Market, 18 Inverness Street): Camden Townin pääkadulta hieman syrjässä ja päiväsaikaan vihanneskojujen takana lymyilevä perinteinen sarjakuvakauppa, jonka valikoimasta löytyy sekä uusia julkaisuja että vanhoja keräilyharvinaisuuksia.

Dark Sphere (Lontoo, 57 York Road) ja Orcs Nest (Lontoo, 6 Earlham Street): Dark Sphere on figupeleihin ja –tarvikkeisiin keskittynyt liike Jubilee Gardensin reunalla. Saman kadun varrella on myös Dark Spheren postimyynnin lähettämö, jonka tiloissa järjestetään myös pelitapahtumia. Orcs Nest on puolestaan Covent Gardenin alueella sijaitseva rooli- ja lautapelikauppa.

Gamers World (Dublin, 1 Jervis Street) ja Games Workshop (Dublin, Unit 3 Lower Liffey Street): Gamers World myy lähes kaikkia mahdollisia figupelejä. Gamers Worldistä löytyy myös kattava valikoima erilaisia lautapelejä, ja siellä järjestetään peli-iltoja useamman kerran viikossa. Games Workshop puolestaan myy ainoastaan omia tuotteitaan.

Cassidy's takaseinä

Cassidy’s Barin alakerran seinä ja vanha kunnon Pacman.

Cassidy’s Bar (Dublin, 27 Westmoreland Street): Yläkerran ikkunat on maalattu sarjakuvahahmoin, alakerrasta löytyy seinän kokoinen maalaus Jokerista sekä arcade-laite, jolla pääsee pelaamaan muun muassa Packmania ja Donkey Kongia. Pubi on myös ilmaisen suosittu, sillä lauantai-iltana kymmeneltä sinne ei mahtunut sisään.