Harva paikka on yhtä rakastettu nörttien keskuudess"Kirjastonhoitaja" työssääna kuin kirjasto. Suurelle osalle meistä kirjastossa käyminen on ollut osa arkea siitä lähtien, kun olemme oppineet lukemaan ja tapa on säilynyt vahvana aina pitkälle aikuisuuteen. Siksi ei olekaan ihme, että työskentely kirjastossa on ollut monen nörtin unelma niin lapsuudessa kuin aikuisemmalla iälläkin. Mutta millaista kirjastotyö oikeastaan on? Entä miten voi kouluttautua kirjastoammattilaiseksi? Näitä kahta kysymystä yritän tänään hieman avata kaikkien alasta kiinnostuneiden iloksi ja hyödyksi.

Työ hyllyjen välissä

Yllättävän harvalla ihmisellä kirjastomaailman ulkopuolella on kattava kuva siitä, mitä kaikkea kirjastotyö on. Pahimmillaan käsitys on, että ainoat asiat, joita kirjastoammattilainen tekee, ovat aineiston lainaus, palautus ja hyllytys. Todellisuudessa kirjastoala tarjoaa hyvin monipuolisia ja haastaviakin työtehtäviä ja erilaisia erikoistumisvaihtoehtoja ja tehtäväkokonaisuuksia on tarjolla runsaasti.

Vaikka yllä mainittu stereotyyppisen yksinkertainen kuva kirjastotyöstä osuukin hutiin kirjastotyön kokonaisuuden osalta, on se sikäli oikeilla jäljillä, että eräitä keskeisimpiä ja tärkeimpiä osia kirjastotyöstä ovat asiakaspalvelu ja kokoelmatyö. Asiakaspalvelu on kuitenkin huomattavasti perinteistä lainaus-palautusta monipuolisempaa ja pitää sisällään niin kirjaston tietopalvelutoiminnan niin kirjaston tiloissa kuin verkossakin, erilaiset asiakasopastukset sekä yksittäisille asiakkaille että asiakasryhmille, tapahtumien järjestämisen kuin uudenlaisten toimintamuotojen kehittämisen. Lisäksi mekaanisten lainaus- ja palautustoimintojen siirtyminen kasvavassa määrin itsepalveluksi on vapauttanut entistä suuremman osan kirjastoammattilaisten työajasta juuri sisältöpainotteiseen asiakaspalveluun.

Kokoelmatyö puolestaan pitää sisällään erinäisiä kirjaston kokoelmiin liittyviä työtehtäviä, kuten aineiston valinnan, luetteloinnin kirjastojärjestelmään, uuden aineiston käsittelyn lainauskuntoon, aineiston huollon sekä poistamisen. Tänä päivänä myös e-aineistot tekevät tuloaan kirjastoihin, mikä asettaa uusia haasteita kirjastojen kokoelmatyölle.

Lisäksi kirjastoista tehdään myös työtä, joka ei varsinaisesti kuulu asiakaspalvelun tai kokoelmatyön piiriin. Nämä työtehtävät ovat kuitenkin usein erinäisiä edellistä kahta tukevia toimintoja, kuten kirjastojärjestelmän ylläpito tai aineiston kuljetus kirjastoyksiköstä toiseen. Nämä työt, kuten myös tietyt osat kokoelmatyöstä ja moninainen valmistelutyö ovat niitä osia kirjastotyöstä, joita tehdään pääsääntöisesti kirjaston kulisseissa ja asiakkailta näkymättömissä.

Vilinää Tukholman pääkirjastossa

Kirjastolaitoksen ja -yksikön koosta riippuen on alalla suurta vaihtelua siinä, miten laaja-alaisesti edellä mainittuja tehtäviä kuuluu yhden henkilön toimenkuvaan. Suurissa kirjastoissa, kuten esimerkiksi Espoon kaupunginkirjastossa, on mahdollista keskittyä työssä esimerkiksi ainoastaan tietyn tyyppisen aineiston luettelointiin tai kirjaston verkkopalveluihin. Toinen tyypillinen tapa erikoistua kirjastoalalla on keskittyä vain tiettyyn aineistokokonaisuuteen tai asiakasryhmään, esimerkiksi musiikkiaineistoon tai lasten- ja nuortenkirjastotyöhön.

Pienissä kunnissa ja kirjastoyksiköissä ei puolestaan ole mahdollista keskittyä vain yhteen osaan kirjastotyöstä tai rajattuun asiakasryhmään, vaan työhön kuulu laaja skaala erilaisia työtehtäviä ja kaikkien asiakasryhmien tarpeisiin vastaamista. Sekä yhteen osa-alueeseen keskittyvässä työssä että laajan tehtäväskaalan kattavissa viroissa on omat hyvät ja huonot puolensa ja monilla kirjastoammattilaisilla onkin mielipide siitä, kummassa päässä skaalaa he mieluiten työskentelevät.

Mistä tulevat pätevät kirjastotädit ja -sedät?

Kirjastojen toiminnasta säädetään Suomessa sekä kirjastolailla että kirjastoasetuksella. Kirjastoasetuksessa on määritelty myös yleisten kirjastojen henkilökunnan kelpoisuusvaatimuksista:

4 § (17.12.2009/1157)
Kelpoisuusvaatimukset

Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:

1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;

2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintää

n 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;

3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot; taikka

4) tieto- ja kirjastopalvelujen ammattitutkinto.

Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 45 prosentilla tulee olla 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu koulutus.

Kunnan kirjastolaitosta taikka yhtä tai useampaa toimipistettä johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot.

Yleisen tulkinnan mukaan 1 momentin kohdat 1 ja 2 viittaavat kirjastonhoitajan ammattipätevyyteen, kun taas kohdissa 3 ja 4 on kyse kirjastovirkailijan pätevyydestä. Yleisissä kirjastoissa nämä kaksi ovat yleisimmät käytössä olevat ammattini

mikkeet. Myös muita nimikkeitä, kuten informaatikko, erikoiskirjastonhoitaja, erikoiskirjastovirkailija, kirjastosihteeri jne. käytetään kirjastomaailmassa. Molemmilla ammattinimekkeillä voidaan työskennellä laajalti erilaisissa tehtävissä alan sisällä ja keskeisin ero virkailijan ja hoitajan työtehtävissä onkin, että laajamittaisempi kehittämistyö nähdään yleensä kirjastonhoitajien tehtävänä, kun taas rutiiniomaiset työtehtävät kuuluvat tyypillisemmin kirjastovirkailijoiden vastuulle.

Kuten kirjastoasetuksessakin on todettu, voi alalle pätevöityä monella eri tavalla. Toisella asteella tieto- ja kirjastoalan koulutusohjelma (eli niin sanottua virkailijakoulutusta) on tarjolla neljässä eri oppilaitoksessa: Oulun seudun ammattiopistossa, Keudan ammattiopistossa, Koulutuskeskus Salpauksessa sekä Haapaveden Opistossa. Kaikki nämä oppilaitokset tarjoavat opintoja jo lukion suorittaneille, mutta ainoastaan Oulun seudun ammattioppilaitos ja Haapaveden oppilaitos tarjoavat kyseistä koulutusohjelmaa myös ainoastaan peruskoulun suorittaneille. Peruskoulupohjainen koulutus kestää kolme vuotta, kun taas lukiopohjaisesta koulutuksesta selviää kahdessa vuodessa.

Korkeakoulupuolella kirjasto- ja tietopalvelun koulutusta (eli kirjastonhoitajakoulutusta) on tarjolla tällä hetkellä Turun, Oulun ja Seinäjoen ammattikorkeakouluissa. Kuten toisen asteen koulutuksessakin, näissä koulutusohjelmissa keskitytään hyvin vahvasti nimenomaan kirjastotoimintaan ja sen osa-alueisiin kohtalaisen käytännönläheisellä tasolla. Tampereen ja Oulun yliopistoissa sekä Åbo Akademilla on puolestaan tarjolla alalle pätevöittävät informaatiotutkimuksen koulutusohjelmat, joissa käsitellään alaa laajemmassa kontekstissa ja jossa kirjastotyö on yksi suuntautumisvaihtoehdoista. Tampereella koulutus on nimeltään Informaatiotutkimuksen ja interaktiivisen median maisterikoulutus, Oulussa puolestaan Informaatiotutkimuksen koulutusohjelma ja Åbo Akademin ruotsinkielinen koulutusohjelma puolestaan Informationsvetenskap.

Kirjavinkkejä Tukholman pääkirjaston asiakkailta

Kirjavinkkejä Tukholman pääkirjastossa

Vaikka kirjastoalaan keskittyviä opintoja on tarjolla useissa oppilaitoksissa, päätyvät varsin monet kirjastoalalle vasta opiskeltuaan ensin jotakin muuta alaa. Tällöin suosittu tapa pätevöityä kirjastotyöhön on täydentää jo olemassa olevaa tutkintoa kirjasto- ja informaatioalan opinnoilta. Useat yliopistot tarjoavat tällaisia opintoja omille opiskelijoilleen ja monet muissa yliopistoissa opiskelleet ovat myös suorittaneet nämä pätevöittävät opinnot Oulun tai Tampereen yliopistoissa. Myös toisella asteella on mahdollista vain suorittaa pätevöittävät opinnot aiemman tutkinnon lisäksi.

Alan ammattitutkinnon ja pätevöittävien opintojen lisäksi kolmas yleinen tie alalle ovat toisen asteen oppisopimusopinnot. Oppisopimus tuntuu olevan varsin suosittu tapa pätevöityä kirjastoalalle etenkin siviilipalveluksen kirjastoissa suorittaneiden ja sitä kautta kirjastoalalle päätyneiden miesten keskuudessa, mutta luonnollisesti kuka tahansa voi hakeutua alalle myös tätä kautta. Kirjastokentältä löytyy myös työtehtäviä, joissa työskentely ei edellytä kirjastoalan koulutusta.

Lisätietoja alan koulutuksesta voi hakea paitsi oppilaitosten sivuilta myös esimerkiksi Opintoluotsista, jossa kuvataan eri opintovaihtoehtoja yleisellä tasolla, sekä Koulutusnetistä, jossa on tarkempaa tietoa yksittäisistä koulutusohjelmista sekä ohjeita opintoihin hakemisesta. Mikäli oppisopimusopinnot kiinnostavat, kannattaa ottaa reippaasti yhteyttä esimerkiksi oman kunnan kirjastoon ja tiedustella heiltä asiasta. Kirjastoissa yleensä tiedetään myös, missä lähialueen toisen asteen oppilaitoksessa oppisopimuksen lähiopetusosuudet on mahdollista suorittaa.

Kuvaukset kirjastonhoitajan, kirjastovirkailijan ja informaatikon ammateista löytyvät Ammattinetistä.

Oma tieni kirjastoalalle

Näin lopuksi voisin vielä lyhyesti kertoa omasta tiestäni kirjastouralle. Minä olen juurikin ollut yksi niistä kirjaston kanta-asiakkaista, jotka pienenä unelmoivat kirjastonhoitajan ammatista. Lapsuuden jälkeen unelma kirjastotyöstä vaipui vuosiksi unholaan ja kouluttauduin toisella asteella aivan toisenlaiselle alalle. Työelämä opetti minulle kuitenkin pian, ettei kyseinen työ kuitenkaan ollut minua varten ja aloin haikailla uudelleen koulun penkille.

Haeskelin jonkin aikaa sitä, mikä ala tuntuisi omalta, monesta kiinnostuneena kun moni aihe veti puoleensa. Sitten vastaan tuli Opintoluotsista tämä artikkeli , jossa kuvataan kirjastotyötä yhden ihmisen kokemuksen kautta. Kyseistä artikkelia lukiessa tuntui siltä, että olin löytänyt työn, joka vastasi mielikuvaani unelmatyöstäni, joka olisi monipuolisesti älyllisesti haastavaa työtä ihmisten parissa ilman myymistä. Niinpä päädyin hakemaan alan koulutukseen.

Aloitin opinnot syksyllä 2007 Turun ammattikorkeakoulussa, jonka tarjoamaan opetukseen olen ollut sekä opintojen aikana että niiden päätyttyä pääsääntöisesti erittäin tyytyväinen. Koin niiden valmistavan minua hyvin siihen työhön, jota teen tällä hetkellä. Viimeiset kaksi vuotta olen työskennellyt kokopäiväisesti määräaikaisissa työsuhteissa yleisissä kirjastoissa ja ollut erittäin tyytyväinen työhöni. Kirjastot ovat tällä hetkellä suurten yhteiskunnallisten muutosten keskellä ja on erittäin mielenkiintoista seurata ja mahdollisesti myös vaikuttaa sisältä päin, mihin suuntaan ala on menossa.

 

Mikäli aiheesta virisi lisää kysymyksiä, vastailen niihin mielelläni kommenteissa. Myös muiden alan ihmisten täydentävät kommentit ja näkemykset ovat erittäin tervetulleita!