Amerikkalainen firma Netflix aloitti toimintansa Suomessa 18.10., ja herätti allekirjoittaneen nörtähtävässä tuttavapiirissä heti suuren kiinnostuksen. Nörttitytötkin ottivat heti Netflixin kokeiluun. Netflixhän on palvelu, jossa on tarjolla elokuvia ja tv-sarjoja kuukausimaksulla rajattomasti katsottavaksi, silloin kun se itselle parhaiten sopii. Materiaalia voi katsoa erilaisilla laitteilla: nettiselaimen kautta tietokoneelta, tabletilla erillisestä Netflix-sovelluksesta, useiden eri pelikonsolien kautta televisiosta, suoraan HD-televisiosta tai joistakin DVD- ja Bluray-soittimista. Tarkempi lista palvelun kanssa yhteensopivista laitteista löytyy Netflixin sivuilta. Samoilla tunnuksilla voi myös katsoa kahdesta eri laitteesta eri ohjelmia yhtä aikaa; esimerkiksi lapset voivat katsoa telkkarin kautta piirrettyjä samalla, kun itse katsoo koneelta tai tabletista tv-sarjaa.

Kuvan lähde: Netflixin omat sivut.

Mikä vielä parempaa, Netflix tarjosi kaikille kiinnostuneille ilmaista kuukauden kokeilua. Näin palvelun testaaminen on varsin riskitöntä. Kuukausimaksu ilmaisen kokeilun jälkeen on 7,99 e/kk, joten esimerkiksi videovuokraamohintoihin verrattuna hintataso on hyvinkin kohtuullinen.

No, onko se sitten täydellinen? Ei nyt ihan kuitenkaan. Useille nörteille keskeinen puute on se, että Netflix ei toimi Linux-laitteissa (joitakin kiertoteitä tähän tosin on). Lisäksi tekstityksiin on liittynyt juridisia ja moraalisia ongelmia. Netflix jäi nolosti kiinni Divxfinlandin tekstitysten luvattomasta käytöstä. AV-kääntäjien blogissa on myös kommentoitu kriittisesti Netflixin Chief Product Officerin, Neil Huntin, tietämättömyyttä suomalaisista av-käännöskäytännöistä. Tällä tarkoitettaan Netflixin kääntäjiltä vaatimaa kohtuutonta aikataulua sekä Netflixin edustajien haavetta saada “fanit” tekemään tekstityksiä ja korjailemaan toistensa tuotoksia ilmaiseksi. Aika näyttää, tuleeko Netflixin johdolle kokemuksen myötä realistisempi kuva av-tekstityksistä; ala on tosin muutenkin nyt käymistilassa.

Netflixin kilpailija on Viaplay, joka myös tarjoaa netin, tabletin ja mobiililaitteiden kautta katsottavaksi tv-sarjoja ja elokuvia. Viaplaytä Nörttityttöt eivät vielä ole ehtineet käytännössä testaamaan. Viaplayn heikkous on se, että se ilmeisesti ei toimi konsolien kautta, kuten Netflix. Viaplayn kilpailuvaltteja ovat sen sijaan erihintaiset paketit sen mukaan, haluaako katsoa vain tv-sarjoja, sekä tv-sarjoja että elokuvia, vai kaikkea ja lisäksi vielä urheilua. Netflixin ja Viaplayn valikoimat elokuvien ja sarjojen osalta eroavat toisistaan; eroja on käsitelty mielenkiintoisesti esimerkiksi Ylen Rele-blogissa. Jatkossa Suomen markkinoille on tulossa myös HBO Nordic, joka tarjoaa samalla periaatteella HBO:n (ja ilmeisesti myös joidenkin yhteistyökumppaneiden) materiaalia, sarjoja ja elokuvia, heti tuoreeltaan katsottavaksi kuukausimaksulla eri laitteilla. HBO ei tätä kirjoitettaessa ole kuitenkaan saanut vielä omaa palveluaan auki. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan myös sitä 🙂

Nörttityttöjen käyttäjäkommentteja Netflixistä

Sanna Haukkala

Pääsin testaamaan Netflixin toimintaa enimmäkseen iPadin ja myös vähän Apple TV:n kautta. “Kokeillessani Chromella katsoa elokuvia suoraan selaimesta kuvanlaatu oli niin heikko, ettei valitsemaani viihdykettä pystynyt seuraamaan. Syy saattaa olla vanhassa läppärissäni, tai Netflixin ja selaimeni yhteistyökyvyttömyydestä. Sivusto ilmoitti pop-up-ikkunalla, ettei se tue ainakaan Macin Chromea. Sääli silti. IPadin huomasin olevan aivan mainio katselulauta tv-sarjojen katseluun; kuva näytti hyvältä, vaikka isommalta ruudulta sd-tasoinen kuva alkoikin näyttää jo lievästi suttuiselta. Hd-kuva näytti ihan kelvolliselta ainakin pieneltä (24”) telkkarilta katsottuna, mutta kuvanlaatu vaihteli myös selkeästi materiaalin mukaan.

Vanha Fright Night -elokuva näytti paljon huonommalta hd-laatuiselta kuin Human Centipede (tai Taken). Pädillä paras katseluasento oli ehdottomasti selällään sohvalla röhnöttellen, suojakotelon kansi vain taiteltuna tueksi ja viritelmä mahan päälle. Apple TV:n käyttöliittymä näytti vähän muita kokeilemia rajoitetummalta, elokuvien haku nimellä kaukosäädintä käyttäen olisi riepotellut hermoja ihan liikaa. Ipadilla oli myös paljon helpompi vaihtaa tekstityksen kieltä.

Netflixin ääressä. Kuva: Sanna Haukkala.

Valikoimaltaan Netflix näytti vielä olevan alkuvaiheessa, mutta jo nyt ohjelmisto vaikutti selvästi lupaavalta. Olen käyttänyt aiemmin online-nettivuokraamoista Voddleria, joka on perinteisempi kertamaksullinen online-vuokraamo. Siihen verrattuna Netflixin laitepuoli (mm. mahdollisuus vaihtaa lennosta katseluun käytettävää laitetta) on vankan oloinen, Voddlerissa jopa iPad-applikaatiosta olisi joutunut maksamaan muutaman euron.

Rasittavaa Netflixissä on selainversion tarpeeton yksinkertaisuus. Esimerkiksi elokuvia on hankala selata vain nykyisten hakusanojen mukaan, eikä mahdollisuutena ainakaan vielä näytä olevan omien elokuvalistojen rakentamista. Vaikka katselluille elokuville antaisikin tähtiä, pomppaavat ne esille ehdotuslistoissa. Myös Netflixin lokalisaatio on hutera, käyttöliittymän käännös on huonosti tehty: esimerkiksi kategorioita on käännetty suomeksi todella huonosti. Elokuvien käännöksistä onkin jo ollut mediassa moneen otteeseen riepottelua, mutta oma parin pennin hahmotelmani on, että huonoja fanitekstityksiä on käytetty vain sellaisissa materiaaleissa, joista ei ole suomalaista julkaisua vielä olemassa. Suurimmassa osassa katsomaani materiaalia näytti olevan suomenkielisten tekstitysten krediitit esillä (paitsi Spooks-sarjassa), ja fanitekstejä oli hyödynnetty ainakin Misfits -sarjassa. Hämmentävää käyttöliittymässä oli tekstitysvaihtoehtojen vaihtelu – välillä tekstit sai pois päältä ja välillä poistomahdollisuutta ei ollut esillä.

Jatkossa kaipaisinkin vielä hämärämpää materiaalia (USA:n Netflixin valikoimista tuskin voi haaveilla) ja enemmän tv-sarjojen kausia (vajaita sarjoja tuolla näytti olevan yllin kyllin), sekä sitä omaa katsomislistaa/jonoa. Voisin kyllä kuukausimaksua maksaa, kunhan vain valikoimien monipuolisuuden ja tuoreuden ylläpitoon voi luottaa. Olisin myös tyytyväinen sisällöstä, jossa ei olisi mitään tekstejä, jos vain muuten on mahdollista saada laadukasta katsottavaa.

Minna Heimola

Itse rekisteröidyin Netflixin käyttäjäksi heti avajaispäivänä. Spotifyn premium-asiakkaana sain erikoistarjouksena ilmaista käyttöaikaa vuoden loppuun asti, joten tartuin mahdollisuuteen saman tien.

Teknisesti Netflix on lunastanut lupauksensa paremmin kuin hyvin. Olen katsonut tarjontaa nettiselaimen kautta, Wiin kautta televisiosta sekä tabletilta Netflix-android-sovelluksesta, ja kaikki ovat toimineet ilman mitään teknistä häiriötä tai jumittamista. Nykimistä oli vain ensimmäisen päivän iltana; joko kaikki säntäsivät testaamaan palvelua tai sitten palvelinten kaistaa lisättiin ensimmäisen päivän jälkeen. Joka tapauksessa sen jälkeen kaikki on toiminut todella näppärästi. Jos elokuvan jättää kesken, Netflix tallentaa muistiinsa sen kohdan, johon jäätiin, ja katselua on dvd:täkin helpompi jatkaa heti oikeasta kohdasta. TV-sarjojen osalta Netflix myös muistaa, mitkä sarjan jaksot on jo katsottu, ja tarjoaa automaattisesti seuraavaa.

Valikoimissa on kuitenkin toivomisen varaa. Itse henkilökohtaisesti toivoisin, että sarjoista olisi tarjolla myös tuoreempia jaksoja. Olen itse katsellut Netflixistä mm. Modern Familyä, mutta sarjasta on tätä kirjoittaessa Netflixissä vain ensimmäinen tuotantokausi (2009-2010), vaikka myös kaudet 2 ja 3 ovat mm. ilmestyneet jo dvd:llä. Myös tarjolla oleva elokuvavalikoima on suuri, mutta ei miltään osin kovin kattava. Valikoiman olisi tosin tarkoitus laajeta esimerkiksi kotimaisen tuotannon osalta sitä mukaa, kun sopimuksia saadaan tehtyä. Koska kuitenkin kiireisenä ja perheellisenä ihmisenä olen itse trendeistä vähän jäljessä, katseltavaa riittänee toistaiseksi. Jatkan varmaankin Netflixin maksavana asiakkaana alkuvuonna.

Nina Niskanen

Sen verran täytyy sanoa, että ainakin Suomen Netflix on selkeästi tarjontansa osalta suunnattu ensi-käyttäjille. En muuta syytä keksi sille, että valikoimasta löytyy genrepiireissä suosittuja, mutta laajalle yleisölle tuntemattomia elokuvia kuten Four Rooms, mutta ei elokuvahistoriallisia klassikoita kuten Casablanca. Tällä tavoin valikoima on hämmentävän laaja ja yhtä aikaa käsittämättömän suppea. Esimerkiksi Arnold Schwarzeneggerin kokoelmaan on kyllä lisätty floppeja kuten Jingle All the Way ja Last Action Hero (joista jälkimmäinen kyllä on metaelementtiensä takia sangen hurmaava), mutta ei ainuttakaan Terminaattoria. Äkkinäisempi voisi kuvitella, että Netflix on jättänyt pois elokuvat, jotka kaikki ovat todennäköisesti nähneet, mutta ei se niinkään ole; valikoimasta löytyy myös viimeaikaisia hittejä kuten Transformers – mutta vain ensimmäinen osa.

Suosittelualgoritmi on… hämärä. Ei sille oikein muutakaan sanaa ole. Toisaalta, asettamieni kiinnostuksenkohteiden pohjalta se osasi suositella Top Gearia, jota en todellakaan olisi osannut edes etsiä palvelusta, mutta josta pidän kovasti. Ja toisaalta, koska pidän Top Gearista, palvelu päätteli, että pitäisin Paris Hilton’s British Best Friend -sarjasta. Millä ihmeen logiikalla se päätyi tähän yhteyteen, on täysin ymmärrykseni ulkopuolella. Näillä sarjoilla ei ole mitään muuta yhteyttä kuin se, että ne on tuotettu Iso-Britanniassa. Ne eivät ole edes saman yhtiön työtä! Omassa käytössäni Netflixin parasta antia ovat kuitenkin juuri sarjat. Meillä on kohtuullisen legendaarinen elokuvakokoelma, mutta mahdollisuus koota kaikki mahdolliset katsottavat sarjat yhteen paikkaan ilman loputtomia mainoksia, on jotain hyvin kaunista.

Meidän taloudessamme Netflixiä tykätään käyttää Xbox 360:llä ja sillä se toimii varsin kauniisti käynnistyttyään, missä kyllä kestää suorastaan naurettavan kauan. Mutta toisin kuin tietokone, Xboximme ovat suoraan kytkettyinä töllöön, koska PC-pelaaminen nyt vaan on niin toista kuin konsolipelaaminen. Toisin kuin PS3:lla, Xboxilla pystyy vaihtamaan tekstityksiä lennosta ja jostain tuntemattomasta syystä kuvanlaatu oli Pleikalla huomattavasti huonompi. Epäilemme eroa langaton vs. langallinen verkko, mutta koska meillä oli toimiva tuote, jolla käyttöliittymäkin oli huomattavasti intuitiivisempi, emme sitä selvitelleet tarkemmin. Pleikalla tosin Netflix itse käynnistyi huomattavasti nopemmin, mutta se ero oli siirretty itse ohjelman pyörimisen käynnistymiseen (kuten PC:llä), kun taas Xboxilla pyöriminen alkaa lähes välittömästi ohjelman/jakson valinnan jälkeen. Xboxilla käyttö hankaloittaa, että ohjelman pyörittäminen vaatii kultatilin, kun taas Pleikalla ja PC:llä se vaatii vain NetFlixin tilauksen.

Meidän taloudessamme Netflix on luonnollinen hankinta ja ilmaisen ajan loputtua se kyllä jää suurella todennäköisyydellä käyttöön. Valikoiman laajentumista odotellessa.