Ilosanoma kaikelle sarjakuvakansalle: Marvel teki hienosti ja laittoi 90-luvun Ryhmä-X-piirrettynsä ilmaiseksi nettiin! Kun huomasin sarjan tulleen ilmaisjakeluun ajattelin katsoa yhden osan piirrettyä ihan vain kokeilumielessä, valmiina puremaan hammasta yhteen kauhean piirrosjäljen tai ääniefektien kohdalla. Sarja osoittautuikin positiiviseksi yllätykseksi.

Lapsena muistan katsoneeni vielä Teinimutanttikilpikonnia suhteellisen tyytyväisenä. Senkin piirrostyylissä oli kuitenkin jo jotain, mistä en kauheasti edes lapsena pitänyt. Omalla kohdallani piirrettyjen katsominen loppui sinä päivänä, kun Prätkähiiret alkoi näkyä TV:stä. Muistan ainoastaan inhonneeni sarjan piirrostyyliä ja huonoa ääninäyttelemistä niin paljon, että päättelin olevani ylipäänsä liian vanha piirretyille. Aikuisiällä olen nostalgiamielessä yrittänyt katsoa joitain lapsuusvuosien piirrettyjä kuten Olipa kerran elämää ja 80 päivässä maailman ympäri -piirrossarjaa, jotka olivat lempiohjelmiani lapsena, mutta nyt vanhempana koin niiden tarinankerronnan ja varsinkin ääniefektit sietämättömiksi. Siksi olinkin todella positiivisesti yllättynyt, että Ryhmä-X:n piirretyssä en huomannut mitään vastaavaa.

X-Men: The Animated Seriesiä tehtiin yhteensä seitsemän kautta ja 76 jaksoa vuosina 1992 – 1997. Wikipedian mukaan se on pitkäikäisin Marvelin supersankareista tehdyistä piirrossarjoista. En tiedä, onko sarjaa koskaan nähty Suomen televisiossa (IMDB:n mukaan sarja olisi tullut Suomessa videolle 1996), koska niihin aikoihin, kun sarja olisi tuotu Suomen televisioon, olin vaihto-oppilaana Alaskassa ja muutenkin lopettanut piirrettyjen katsomisen.

Ryhmä-X:n taustaa

Wolverinen heikkous; japanilaiset naiset.

Marvelin supersankariguru Stan Lee loi Ryhmä-X:n vuonna 1963. Sarjan kantavana teemana on alusta asti ollut suvaitsevaisuus ja ihmisoikeudet. Ryhmä-X koostuu mutanteista; ihmisistä, joiden geeneissä tapahtunut mutaatio on antanut heille mitä erilaisimpia supervoimia. Ryhmä-X, johtajanaan professori Charles Xavier, yrittää edistää ihmisten ja mutanttien välistä rauhaisaa yhteiseloa maailmassa, jossa tavalliset ihmiset pelkäävät ja vainoavat mutantteja. Pelon ja vainon ilmapiiristä nousee myös mutantteja, jotka päättävät käyttää mutanttivoimiaan taistellakseen ihmisiä vastaan tai kostaakseen heille tehdyt vääryydet. Näin toimii muun muassa Magneto.

Ryhmä-X:ssä on nähty viittauksia eri vähemmistöjen oikeustaisteluihin tasa-arvoisesta asemasta valtaväestöön nähden. Selkeimpänä ovat näkyneet viittaukset rasismia ja anti-semitismiä vastaan, mutta myös vähemmistöseksuaaliryhmien oikeuksia on sarjassa nähty puolustettavan. Ryhmä-X:ssä on myös suvaitsevaisuuden nimissä uskallettu kommentoida oikean maailman tapahtumia. Esimerkiksi vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen, aikana jolloin islaminpelko oli huipussaan, Ryhmä-X:ään liittyi afganistanilainen musliminainen Dust (Sooraya Qadir).

Ryhmä-X on aina ollut hyvin suosittu supersankariryhmä. Suomessa sitä julkaistiin mm. Kostajat- ja Hulk-lehdissä. Suomessa Ryhmä-X sai oman lehtensä vuonna 1984, ja sarjaa on julkaistu siitä lähtien eri nimikkeiden alla. Ryhmä-X:ää julkaisee Suomessa Egmont.

Kaikki tutut hahmot mukana edessä ja takana

Peto, Ryhmä-X:n virallinen lukutoukka.
Takana Wolverin, Kyklooppi ja Xavier.

Ryhmä-X:n 1990-luvun kokoonpanossa ja siten myös piirrossarjassa toimivat Kyklooppi (Scott Summers), Feeniks (Jean Grey), Storm (Ororo Munroe), Peto (Henry “Hank” McCoy), Rogue, Wolverine (Logan) sekä 90-luvun kokoonpanon tunnusomaisimmat hahmot eli Gambiitti (Remy LeBeau) ja Jubilee (Jubilation Lee) sekä joukon johtaja professori Charles Xavier. Piirrossarjassa Ryhmä-X:ssä seikkailee myös lyhyen aikaa uusi, osittain uudelleenkierrätetty hahmo Morph, jonka taitona on muodonmuuttaminen Mystikon tapaan. Heidän lisäkseen sarjassa seikkailee myös sivuosissa, pahiksina sekä taustan “kasvottomina mutantteina” valtava joukko Marvelin muita supersankareita. Esimerkiksi Genoshaa koskevassa juonikuviossa taustalla näkyvät Mystikko, joka myöhemmin esiintyy sarjassa yhtenä pääpahiksista, sekä Thunderbird, melko tuntematon ja lyhytikäinen hahmo alkuperäisestä Ryhmä-X-kokoonpanosta 70-luvulta.

Ryhmä-X-piirretyn ehdottomasti paras puoli on se, että se tuntuu ihan oikealta Ryhmä-X:ltä. Kaikki hahmot ovat uskollisia sarjakuville ja käyttäytyvät ja puhuvat juuri niin kuin heidän kuuluukin.

Iiik! Ei kai se pussaa?!

Rogue on piirretyssäkin kovaksi keitetty nuori nainen, joka vetää turpiin ketä tahansa. Samalla hän on kuitenkin valmis uhraamaan paljon voidakseen koskettaa toista ihmistä. Roguen erikoiskyky on imeä toisen ihmisen elämä ja muistot kosketuksen voimalla. Liian pitkä kosketus voi johtaa jopa kuolemaan. Roguen tilannetta pahentaa tietysti – ihan niin kuin sarjakuvissakin – komea Gambiitti, jonka kanssa Roguella on niin kuumat paikat, että Ryhmä-X-sarjakuvalehtien sivut ovat varmasti hiiltyneet useammallakin tytöllä romanssin käänteitä seuratessa.

Ja ihan niin kuin sarjakuvissa Jubilee on teini, joka keltaisessa takissaan ja pinkeissä aurinkolaseissaan seikkailee Wolverinen lähes isällisessä suojeluksessa. Myös piirrossarjassa Wolverinen ja Jeanin välillä on sellaista kemiaa, että itku pääsee ja silti – ihan niinkuin sarjakuvissakin – Jean valitsee Scottin. Voi tuskaa!

Kuva 1: Wolverine: “Jean… <3”
Kuva 2: Wolverine, forever alone. :'(

Pahiksiahan siinä rynnii ruudun täydeltä.

Myös piirretyn pahikset ovat tuttuja sarjakuvien sivuilta ja uskollisia hahmoilleen. Magneto löytyy joukosta tietenkin ja on sarjakuvien mallin mukaisesti tarkemmin ajateltuna ihan hyvä tyyppi, joka vain lähestyy mutanttien ja ihmisten välistä konfliktia eri tavalla kuin Xavier. Siinä missä Xavier yrittää elää sovussa ihmisten kanssa, Magneto haluaa hallita ja pelotella ihmiset jättämään mutantit rauhaan. Miehet ovat piirretyssäkin ystäviä ja koko ajan pinnan takana muhii mahdollisuus, että Magneto sittenkin siirtyisi Ryhmä-X:n puolelle.

Toinen suuri pääpahis piirretyssä on Tuho, joka esiintyy läpi koko sarjan ja jota muunmuassa tulevaisuuden mutantti Piispa kera Ryhmä-X:n yrittää tuhota useammassakin sarjan jaksossa. Myös Sapelihammas, Herra Pahuus ja Mojo tekevät vierailuja sarjassa. Vakiopahiksina toimivat Vahdit, jotka uhkaavat niin mutantteja kuin ihmisiäkin niin tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä – ihan niin kuin sarjakuvissa.

Juoni: jotain uutta, jotain vanhaa

Ryhmä-x:n piirrossarjan jaksot ovat noin 23 minuuttia pitkiä ja suurin osa niistä on itsenäisiä jakson tai parin pituisia seikkailuita. Hahmot kuitenkin kehittyvät tarinan edetessä. En huomannut seurata kovin tarkkaan kausien alkuja ja loppuja sarjaa katsoessani, mutta sain sellaisen kuvan, että joka kaudella on yksi laajempi juonikuvio, joka etenee pikkuhiljaa läpi koko kauden lyhyempien tarinoiden ohella.

Vahti tulevaisuuden maapallolla.

Ensimmäisellä kaudella sarjassa on selvästi yritetty luoda uusia seikkailuita Ryhmä-X:lle. Kuitenkin ensimmäisen kauden kolmanneksi ja toiseksi viimeisissä jaksoissa “Days of Future Past” osat 1 ja 2 mennään ensi kertaa suoraan sarjakuvista tuttuun samannimiseen tarinaan. Kyseessä on klassinen Ryhmä-X:n tarina, jossa tulevaisuuden Ryhmä-X:n rippeet lähettävät yhden joukostaan nykyaikaan estämään Pahojen Mutanttien Veljeskuntaa murhaamasta senaattori Kellyn. Jos murha tapahtuu, se ajaa ihmiset käynnistämään Vahdit, joiden pitäisi olla ratkaisu ns. “mutanttiongelmaan”, mutta joista tuleekin ongelma koko ihmiskunnalle.

Vaikka piirrossarjassa tarinaa on muutettu aika paljon (sarjakuvassa kaikki tapahtuu 80-luvun alun Ryhmä-X:n kokoonpanolle ja Piispan sijaan tulevaisuudesta lähetetään sarjakuvassa ryhmän silloisen teinin Kitty Pryden tietoisuus nykyaikaan) on tarina silti tunnistettavissa. Nähtävästi tarina oli ollut sen verran suuri menestys, että tämän jälkeen piirrossarjassa sivutaan yhä useammin sarjakuvista tuttuja tapahtumia. Käsittelyyn joutuu niin Genoshan muka-mutanttiystävällinen paratiisisaari, Feeniksin ja Pimeän Feeniksin syntytarinat, Magneton Asteroidi M -kokeilu, Wolverinen menneisyyttä selventäviä klassikkotarinoita ja monta muuta pienempää tarinaa.

Mojo.

Kenties juuri kierrättämällä sarjakuvista tuttuja klassikkotarinoita Ryhmä-X -piirretty ei missään vaiheessa väsähdä eikä taso tipu omituiseksi koheltamiseksi. Vaikka mahtuu joukkoon tietysti huonompiakin jaksoja. Varsinkin tarinat, joissa Mojo esiintyy, joita ei onneksi ole kuin muutama koko sarjassa, ovat ärsyttäviä. En muista oliko Mojo sarjakuvissa yhtä rasittavasti esitetty kuin piirretyssä, mutta Mojo kuvastaa ainakin minulle juuri sitä pahinta 1990-luvun alun, kaikin puolin ärsyttävästi esitettyä hahmoa – rumasti piirretty ja ääninäytelty. Onneksi Mojoa lukuunottamatta sarjasta löytyy vain yksi ärsyttävä hahmo lisää, joka seikkailee vain kahden jakson verran ennen kuin jää aikaulottuvuuteen, mistä se löydettiinkin; kyseessä on muutenkin sarjan huonoimpia jaksoja.

Piirrossarja taattua 90-luvun laatua, sentään paremmasta päästä

Feeniks tuli kylään.

Ennen animen rantautumista länteen piirrettyjen hahmot pyrittiin piirtämään “realistisesti”, mikä nopeasti ja halvalla piirretyissä sarjoissa tarkoitti välillä susirumia hahmoja. X-Men: The Animated Seriesin onneksi lähes kaikki sen hahmot ovat sarjakuvista tuttuja ja siten niille on kehittynyt myös vakiintunut ja helposti piirrettävä ulkomuoto. Ehkä sen ansiosta kaikki sarjakuvista tutut hahmot Mojoa lukuunottamatta on piirretty harvinaisen hyvällä maulla. Myös jokaiselle hahmolle on annettu oma ääninäyttelijänsä, joiden äänet myös sopivat hyvin hahmoille.

Ainoastaan Stormin matala naisääni tuntui omituiselta valinnalta, mutta ehkä sillä haluttiin ilmentää Stormin luontaista auktoriteettiä ja vakaata tahtoa, sillä luonnollisesti normaali naisääni ei siihen kykenisi. (Huomaa ironia.) Tästä huolimatta osan hahmoista äänet olivat niin samanlaiset, että epäilin sarjaa katsoessani, että suurin osa äänistä kuuluu samalle näyttelijälle. Ehkä kyseessä on vain suomalaisiin huonoihin dubbauksiin tottuneen sisäisen lapseni traumat, joissa ääninäyttelystä vastaavat aina ne samat 4 – 5 henkilöä noin 4 – 5 eri äänellään. Hyvää sarjassa oli myös se, ettei sitä oltu täytetty ihmeellisillä tehosteäänillä tai turhalla koheltamisella kuten monissa aikakauden piirrossarjoissa. Jaksoissa kerronta nojaa selvästi juoneen eikä minuutteja ole yritetty väkisin täyttää huonolla komiikalla.

Jubilee, oletko se sinä?

Erikoista on se, että aivan viimeisissä jaksoissa kesken 7. kauden sarjan piirtämisestä vastaava firma vaihtuu ja sen myötä piirrostyylikin. Piirrosjäljestä päätelleen viimeisten jaksojen piirrosjäljestä on vastannut jokin aasialainen yritys, sillä piirrosjälki alkaa muistuttaa animesta tuttua tyyliä. Samalla hahmot saavat myös uusintakäsittelyn ja esimerkiksi Jubilee tuntuu varttuvan varhaisteini-iästä lähes nuoreksi aikuiseksi ja hylkää samalla keltaisen takkinsa ja aurinkolasinsa.

Piirrossarja lapsille?

X-Men: The Animated Series on selvästi tehty lapsille, mutta onneksi sarjasta ei ole tehty niin “lapsellista” etteivätkö aikuisetkin siitä voisi nauttia. Ihan pienimmille lapsille sarjaa ei kuitenkaan ole suunnattu, sen verran siinä kuitenkin on väkivaltaa. Tosin väkivaltakin on muutettu lapsille sopivaan muotoon. Aseet ampuvat lasersäteitä lukuunottamatta niitä viimeisiä jaksoja, joissa piirtäjät olivat vaihtuneet. Veri ei valu lyödessä, eivätkä hahmot kuole. Esimerkiksi Pimeän Feeniksin tarinassa (juonipaljastus: maalaa teksti lukeaksesi sen) Shi’arien ja Ryhmä-X:n välinen tappelu, jonka lopuksi Jean Grey tappaa itsensä on käsikirjoitettu pois eikä Jean Greykään lopussa kuole kuten sarjakuvassa. Suomessa katsojien ikää rajoittaa sekin, että sarja on nähtävissä Marvelin sivuilla vain alkuperäiskielellä englanniksi ilman tekstityksiä, joten kaikkien pienimmät äidinkieleltään suomenkieliset eivät siitä mitään ymmärtäisikään.

Rahalla sarjan toki saa tekstitysten kanssa. Esimerkiksi Play.com myy sarjaa myös kokonaisuutena, joka tulee suomenkielisten tekstitysten kanssa ja sarjan ikärajaksi on merkitty PG (vastaa K-7), mutta Valtion elokuvatarkastamon mukaan se on sallittu kaikenikäisille (K-3). En oikeasti tiedä lapsista mitään, mutta ihan fiilispohjalta sanoisin, että sarja sopii paremmin jo koulunsa aloittaneille kuin ihan pikkuisille lapsille.

Lisäksi vinkkinä nuorille englannin opiskelijoille ja heidän vanhemmilleen: netistä katsottuna sarja voisi olla hyvä vaikka englannin harjoittamiseen, sillä se on selvästi artikuloitu ja sanasto on helppoa.

Johtopäätös

Rogue ja Gambiitti taistelun tiimellyksessä.

X-Men: The Animated Series on hyvä piirretty, jota kelpaa katsoa ilmaiseksi internetistä ja vieläpä ihan laillisesti. Se tavoittaa hyvin alkuperäisteosten hengen, on hyvin tehty ja kelpaa myös aikuisille. Alkuperäisen ideansa mukaisesti Ryhmä-X:n piirrossarja opettaa myös suvaitsevaisuutta erilaisuutta kohtaan ja sarjan naishahmot ovat Chris Claremontin luoman mallin mukaan voimakkaita, itsenäisiä ja samanveroisia hahmoja miesten rinnalla. Tässä siis hyviä esikuvia myös tytöille.

Kaltaiselleni lapsuuden Marvelin supersankarisarjakuvien parissa viettäneelle neidolle piirrossarja oli hauskaa, kevyttä katseltavaa. En ole varma sijoittaisinko sarjaan rahaa tai katsonko sen joskus uudelleen. Ja jos sarja ei olisi ollut ilmaiseksi katsottavissa en sitä varmasti olisi katsonutkaan ihan jo ennakkoluulojeni vuoksi. Kuitenkin sarja osoittautui huomattavasti paremmaksi kuin olin pelännyt, joten en osaa sanoa varmasti olisinko nykyisen tiedon valossa ollut valmis maksamaan sarjasta sen täyden hinnan. Mutta kaikenkaikkiaan kyseessä on kelpo tuote, mistä kertoo sekin, että katsoin sarjan alusta loppuun parissa viikossa.

Päädyn siis suosittelemaan piirrossarjaa kaikille supersankareista kiinnostuneille.

Arvosana: 3/5 nörttityttöä!

X-Men: The Animated Series (1992) löytyy täältä: http://bit.ly/zCHGxh

Marvelin kotivuilla on ilmaiseksi katsottavissa muitakin heidän sarjakuviaan ja piirrossarjojaan, joista saa parhaiten tietoa tykkäämällä heidän Facebook-sivuistaan. Ainakaan itse en vielä ole keksinyt muuta keinoa selvittää ilmaissisältöä heidän kotisivujen kautta kuin tuon ja satunnaisesti kokeilemalla.

***

Käy myös katsomassa Mia Merin oma blogi Oh Remy!, jossa Mia käy läpi Marvelin supersankarisarjakuvakokoelmaansa.

Kaikki tässä kirjoituksessa käytetyt kuvat ovat Marvelin omaisuutta.